maanantai 25. maaliskuuta 2013

Talvisia kuulumisia

16.2.2013 alkoi matka Jyväskylään. Isäntäkin tuli mukaan, joten emännän ei tarvinnut yksin Haadeksen ja Niken kanssa matkustaa. Näyttelypaikka oli entuudestaan tuttu, joten nyt otimme parkkipaikan suhteen edelliskerrasta vaarin ja parkkeerasimme vakaammalle paikalle. Sitten pojat kuljetusboxiin ja kohti eläinlääkärintarkistusjonoa. Sieltä jatkoimme matkaa kohti sturdipaikkaamme ja sitten alkoi sturdin koristelua ja pojat sisälle. Loput tavarat haettiin autosta ja sitten olo kotoisaksi. Emäntä oli ilmoittanut Niken värin tarkistusluokkaan, jotta selviäisi oliko Nikke oikean värinen - ja olihan hän. Haades sai sertin ja Nikke sai EX1-tuloksen, mutta kummankaan matka ei pidemmälle jatkunut. Loppupäivä meni turistessa ja poikia leikittäessä. Kotiin saavuttuamme Jaska ja Kapu odottivat kovasti veljiään ja alkoi hurja haistelu ja takaa-ajot.

3.3.2013 emäntä oli samalla kokoonpanolla näyttelyssä eli Haades ja Nikke mukana. Emäntä sai ystävältään edellisenä päivänä jaetut Vuoden Kissa 2012-palkinnon, koska Kapu oli järjestävän yhdistyksen (URK) kategorian IV paras nuori. Palkinnoksi Kapu sai säkin kissanhiekkaa, voittokehyksen, diplomin ja ruokalahjakortin. Kyllä nyt kelpaa mussuttaa ruokaa...

Tälläkin kertaa Nikke oli toistamiseen värin tarkistusluokassa ja edelleen pysyi samana. Haades sai sertin ja oli tuomarin paras ja Nikkekin oli tuomarin paras. Wuhuu! Isäntä tuli ennen paneelin alkua paikalle ja niin jännitettiin molemmat, miten poikien käy. Haades oli ensin vuorossa ja hävisi kilpakumppanilleen. Nikke taas voitti kilpakumppaninsa. Jei! Olipa mahtavaa kerrassaan. Kotona kerrottiin Jaskalle ja Kapulle päivät kuulumiset, kun kotiin päästiin.




Turkuun matkattiin 23.3.2013 ystävän kyydissä ja mukana Nikke. Kaikkien kamojen roudaamisen jälkeen, emäntä pääsi sisätiloihin ja niin päästiin läpi eläinlääkärintarkastuksesta. Sturdin valmistelu ja Nikke oleskelemaan sinne. Lelut, ruoat, herkut, vessa, vesi jne lähettyville ja odottamaan arvostelujen alkua. Tässä välissä ehdittiin käydä valokuvauttamassa super-nopea Nikke, joista muutama onnistui. Nikke sai tulokseksi EX1 ja kutsun tuomarin paras-valintaan. Siellä sitten yhdessä emännän kanssa jännitettiin lopputulemaa ja erittäin tiukan valinnan jälkeen Nikke valittiin tuomarin parhaaksi. Huh huh, kyllä oli emännällä jännät paikat! Paneelissa Nikke voitti kilpakumppaninsa äänin 2-1. "Oi, kun sain hienon pokaalin" sanoo Nikke.

24.3.2013 emäntä kaahasi omin avuin näyttelyyn mukana Niken lisäksi Kapu. Niken ei tänään tarvinnut käydä eläinlääkärintarkastuksessa, mutta Kapun kanssa odotettiin tarkastukseen pääsemistä ja sitten matkattiin eteenpäin. Tällä kertaa mukana oli isompi sturdi pojille, joten pieni odotus kuljetusboxissa ennen kuin emäntä sai kasattua sen ja sitten pojat paikoilleen. Pienoista pakkailua tässä välissä ja autoon roudaamista. Molemmat saivat tulokseksi EX1 ja tuomarin parhaiksi valittiin. Huh huh. Taas sai emäntä lisää jännittämistä iltapäivälle. Paneelissa kävi sitten tuplavoittopotti eli sekä Nikke että Kapu voittivat kilpakumppaninsa. Jippii!



*          *         *
 

 
Näin innokkaasti odotetaan isäntää ja emäntää kotia, kun ovat töissä:
 
 
 
 
 
 
*          *         *
 
 
Haadeksella tukalat oltavat:
 
 
*          *         *
 
 
Emäntä kuuluu muun muassa InCat-kissayhdistykseen ja yhdistys julkaisi viime vuoden voittaneet kissansa. Listalle olivat sijoittuneet Haades ja Kapu. Haades oli kategorian IV kastraattiuroksissa sijalla 1 ja Kapu sijalla 2. Kapu oli sen sijaan nuorissa numero 1. Jei!
 
 




lauantai 9. helmikuuta 2013

Kuka minä olen?

Soturit ovat saaneet uuden kaverin joukkoonsa. Lilliputti-Nikke saapui kaukaa ja on nyt hyvää pataa kaikkien kanssa. Tässä kooste, miten päädyin sotureiden sekaan.

Emännällä oli vauvakuume ja aikansa surffattua netin ihmeellisessä maailmassa, löysi minut ja niin alkoi kirjeenvaihto Dagmar-kasvattajan kanssa Facebookin kautta. Emäntä jännitti sydän syrjällään, kun kasvoin ja komistuin, että miten mahtaa käydä... Pienen ystävän avustuksella, kasvattaja valitsi emännän ja isännän vanhemmikseni. Mahtavaa!! Tässä oli emännälle joululahjaa kerrakseen!

Koska olen kotoisin Tsekistä, alkoi lentojen setviminen ja aikataulun sovittaminen, jotta minut päästäisiin noutamaan. Seuraavaksi hotelli buukattiin, koska emäntä päätti viettää yön Prahassa ennen sovittuja noutotreffejä. Sen jälkeen ostettiin uutta pesää, leluja ja muuta hilavitkutinta minulle.

Sitten koitti se päivä, kun emäntä lähti matkaan. Kauniissa Prahassa riitti nähtävää, kunnes oli aika tavata sovitusti. Emäntä oli sopinut Dagmar-kasvattajan kanssa treffit suoraan lentokentälle, josta sitten olisi kätevä jatkaa matkaa kotimaahani. Treffit menivät hyvin, tarvittavat seikat hoidettiin ja tutustuttiin toisiimme. Sain lempiruokiani matkaan ja niin oleskelin hyvillä mielin lentolaukussa. Sitten singahdettiin lähtöselvitykseen ja saatiin lupa lentää ja turvatarkastuksen kautta odottamaan lentokoneeseen pääsyä. Emäntä kävi ostamassa "tuliaisiksi" paikallista vettä, jota sitten litkin korkin kautta ennen lentokoneeseen menoa ja, jotta uudessa kotimaassani ei vatsani menisi sekaisin paikallisesta vedestä. Vedin sikeitä koko lennon ajan. Emäntä tosin aina silloin tällöin tarkisti, että olin hengissä. Ja olinhan minä! Kun pääsimme perille, heräsin ja näin isännän, joka oli vastassa. Siitä ajettiin kotiin ja ruokaa tuotiin tarjolle, kuten vettäkin. Huoneeni oli täydellinen, koska siellä oli paljon leluja, pesä, kiipeilypuita, vesi- ja ruokakuppi ja ennen kaikkea vessa. Olinhan pidätellyt hätääni useita tunteja. Kyllä oli kiva tulla uuteen kotiin! Ja mikä oli vielä mahtavinta, sain nukkua emännän kaulan vieressä koko yön!

Nyt olemme kaikki yhtä perhettä ja voimme mainiosti. Minulla on kolme isoveljeä, joista suurin ja karvaisin on pelottavin. Haades ja Kapu ovat kaltaisiani sekoboltseja. Kyllä minä vielä sulatan Jaskan ja pääsen nukkumaan tuonne pehmeän turkin sekaan.

Olen siis Nikke, viralliselta nimeltä Nick-Nack Sia Alicia ja olen syntynyt 5.10.2012. Rodultani olen lyhytkarvainen itämainen ja värini on sinitäplikäs. Hurmaan vihreillä silmillä ja kovaäänisellä kehräämisellä. Olen kova poika leikkimään ja syömään.


 
 
 ^ Kuva kasvattajan
 

 
 
Tässä kasvattajani kotisivut:
 



tiistai 8. tammikuuta 2013

Vuoden viimeisestä näyttelystä sekä sijoituksia vuodelta 2012

29.-30.12.2012 emäntä osallistui Jaskan ja Haadeksen kanssa näyttelyyn. Lauantaina molemmat mukana. Kapu jäi kotiin isäntää piinaamaan. Molemmat pojat saivat sertit ja näin matka jatkuu eteenpäin. Sunnuntaina olinkin vain Haadeksen kanssa paikalla ja samalla harjoittelin assistenttina oloa oma kissa mukana -tyylillä. Hyvinhän se sujui, kun sain olla assistenttina tuomarille, jolla Haades oli. Edellisen kissan ollessa tuomarin arvostelussa, kävin hakemassa Haadeksen ja toin paikalle kuljetuskopalla odottamaan vuoroa. Kun arvostelu oli ohi, jätin Haadeksen lähelle odottamaan tuomarin parasta, koska Haadeksen jälkeen ei montaa kissaa ollut. Tuomarin parhaassa  Haades veti pidemmän korren ja matkasi siis paneeliin! Paneelissa ei menestystä tullut, mutta sitäkin nopeammin poika pääsi emännän syliin.

www.catshow.fi sivuilta sai otettua ranking-tulokset vuodelta 2012 ja Haades ja Kapu ovat sijoittuneet 20. parhaan joukkoon. Haades sijoittui sijalle 7 kastraattiuroksissa ja Kapu sijalle 9 kastraattiuroksissa. Nuorissa Kapu sijoittui sijalle 6. Rotukohtaisissa sijoituksissa Haadekselle sama tulos kastraateissa, Kapulla sijoituksena sekä kastraateissa että nuorissa 2. Wuhuu, näitä sietää juhlia!! Jaska sijoittui sijalle 278 johtuen yhdestä ainoasta näyttelystä, jossa poitsu oli.



sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Sitä sun tätä á la syksy

Syksy on alkanut rauhallisin merkein. Näyttelyrintamalla hiljaisempaa... Emäntä tosin kävi assistenttitöissä 6.-7.10.2012 ilman kissoja. Välillä näinkin näyttelyä kokemaan...

3.-4.11.2012 sitten käytiin Haadeksen ja Kapun kanssa drive in -näyttelyssä. Koska kyseessä oli drive in -näyttely, niin tällä kertaa ei paikalla tarvinnut olla heti kukonlaulun aikaan vaan riitti, kunhan tulee sen verran ajoissa, että ehtii omalla ajalla tuomarille. Kissojen arvostelut oli siis aikataulutettu. Ja koska näyttelypaikalla ei tarvitse näyttelyn luonteen mukaan olla loppuun asti vaan näyttelystä sai poistua kissan arvostelun jälkeen, mikäli kissa ei paneeliin mene. Emäntä ei ottanut sturdia mukaan eikä verhojakaan vaan pojat oleilivat jättikokoisessa kuljetusboxissa. Kuljetusboxissa oli pyörät alla, joten emännän oli kätevä poikia siinä kuljettaa mukana. Vasta lauantaina puolen päivän aikaan mentiin eläinlääkärintarkastukseen ja noin tunnin päästä siitä, oli Kapun vuoro tuomarilla. Kapumaiseen tyyliin se hoidettiin, serti kouraan ja ainoana kastraattiurosedustajana nominointi paneeliin. Sitten saatiin odottaa hiukan pidempään Haadeksen tuomaria ja omaa vuoroa. Siinä välissä emäntä veti poikia kuljetusboxissa mukana ja tutustui myyjiin, haki Kapun arvostelusetelin ja jutusteli. Sitten koittikin Haadeksen vuoro ja tältä tuomarilta serti haltuun. Sitten jäikin loppupäivän tehtäväksi odottaa paneelin alkua. Tällä välin ehti Haadeksen arvosteluseteli tulla ja siihenkin kävin hakemassa leiman ruusukkeen sijasta. Paneelissa sitten emäntä jännitti kovasti miten käy ja niin Kapu tuli ja voitti kastraattiurokset! Jee!! Kiitos assistentille paneelissa esittämisestä.

Sunnuntaina oltiin samassa näyttelyssä, mutta vain Haadeksen kanssas. Kapu ja Jaska jäivät kotiin isännän kanssa. Isäntä toki kävi viemässä emännän ja Haadeksen näyttelypaikalle kuten lauantainakin. Sunnuntaina oli sama tilanne eli vasta klo 11 saavuimme paikalle ja Haadeksen aika oli klo 11.35. Joten siinä jäi jokunen hetki aikaa katsoa tuomarin edellisiä kissoja ja jutustella. Haadeksen saldona oli tuomarilta serti ja ainoana kastraattiuroksedustajana nominointi paneeliin.  Sitten oli vuorossa odottelua, jona aikana arvosteluseteli ehti tulla ja siihen tarvittavat leimat pyydettiin sekä lisää jutustelua. Paneelissa Haades olikin ainoa kastraattiuros, joten BIS oli tuloksena. Jippii! Kiitämme assistenttia. Soitto isännälle ja niin lähdimme kotia kohti hyvissä ajoin.

 
 
* * *
 
Tänään 18.11.2012 Jaska täytti hurjat 2 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi on kalaruokaa saanut sekä kuivaruokaa niin paljon syödä kuin vaan jaksaa. Kerrankos näitä juhlapäiviä on!
 
 
* * *

 
 
Vierailimme myös ns. mummolassa poikien kanssa ja voi sitä onnen määrää, kun mattoja piisasi ja niiden avulla pystyi ravaamaan oikein urakalla. Ei ollut liukumisia ja sipsutuksia, kun kynnet pitivät oikein hyvin kiinni. Valjaat oli myös mukana ja Kapu ja Jaska pitivät ulkoilusta kovasti. Siellä oli lintuja, jota tiirailla ja yrittää saada kiinni. Haades tyytyi enemmän katselemaan lintuja sisätiloista. Pojat kiittävät myös extra-herkuista.  
 
Tässä sekalaisia kuvia:
 

Blondit katselemassa lintuja koti-ikkunasta.



Kukkuu, sanoo Jaska.



Haadesta kyllästyttää.

 
 
Kapu lampaanlämmössä.

 
 
Haades ruokaa odottamassa...
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 




tiistai 25. syyskuuta 2012

Riikaan me ajettiin...

Emäntä alkoi suunnittelemaan ulkomaan näyttelymatkaa elokuussa, koska Kapu tarvitsisi seuraavaksi ulkomaan sertin, jotta valmistuisi seuraavaan titteliin ja Haades olisi kätevä ottaa matkakaveriksi, jotta hänenkin ulkomaan näyttelyserti saataisiin taskuun. Niinpä lähetettiin sähköpostilla näyttelyilmoitukset Kapusta ja Haadeksesta Latvian kissayhdistykselle. Suomen jäsenyhdistykselle laitettiin viestiä, että vahvistaisi emännän jäsenyyden ja ilmoittautumiset tulevat voimaan. Sitten varattiin laivamatka auto huomioiden ja lopuksi vielä hotelli läheltä näyttelypaikkaa. Onneksi isäntäkin saatiin kuskiksi houkuteltua.

Torstaina 13.9.2012 lähdettiin koko poppoo aamulaivalla kohti Tallinnaa ja sieltä suunnistettiin navigaattorin ohjeiden mukaan Riikaan, Latviaan. Varmuudeksi mukana oli perinteisiä paperikarttoja, jos navigaattori ei olisi osannut perille. Jaska meni tädille lomailemaan jo keskiviikkona. Haades ja Kapu olivat laivamatkan ajan autossa löhöilemässä vesikupin kanssa. Matkalla pysähdyimme Viron puolella tarjoamaan pojille ruokaa ja lisää vettä; vessa heillä olikin koko ajan esillä. Perille saavuimme puoli neljän maissa. Hotellimme sijaitsi Riian ns. väärällä puolella (ei siis keskustassa), mutta autolla vain parin minuutin matkan päästä näyttelypaikalta. Hotellihuoneessa sijoitimme poikien vessan paikoilleen ja vesikupin tarjolle ja sitten olikin ruoka-aika kaikilla. Ruokailun jälkeen ilta meni huoneessa poikien kanssa leikkien ja löhöillen ja tuhannetta kertaa tarkistaen, että kaikki tarvittavat paperit ovat tulleet mukaan.



Perjantaina 14.9.2012 ajoimme katsomaan näyttelypaikkaa, joka sijaitsi ostoskeskuksessa. Ostoskeskuksessa vierähti jokunen tunti ja sitten takaisin hotellille, jossa viihdytimme poikia. Tarkoitus oli mennä tämän jälkeen keskustaan, mutta sitten isäntäväelle tuli väsymys ja niin suunnitelma vaihtui poikien kanssa leikkimiseen ja oleskeluun - olihan matkan päätarkoitus näyttelyssä. Ennen ruokailua vielä leikattiin poikien kynnet ja siistittiin korvat näyttelykuntoon. Ruokailun jälkeen vielä lisää oleskelua ja paperien tarkistamista ja sitten painuimme nukkumaan.




Lauantaina 15.9.2012 heräsimme ajoissa ja kävimme noutamassa hotellin vastaanotosta take away -lounaan, koska lähdimme ennen aamupala-aikaa liikenteeseen. Näyttelytarvikkeet ja pojat autoon ja sitten suunnattiin näyttelypaikalle. Olimme siellä hyvissä ajoin ja kävimme katsastamassa, mihin kohtaan pystyttäisimme näyttelyhäkkimme. Ennen kuin jäimme ilmoittautumisjonoon, veimme kimpsumme ja kampsumme valitsemallemme paikalle ja jäimme poikien kanssa jonoon. Jonossa vahvistuskirje näytille, ilmoittautuminen, näyttelymaksujen maksaminen sekä luettelo ja näyttelynumerot taskuun. Sitten eläinlääkäri tarkasti pojat ja rokotukset ja kohti paikkaamme. Kun paikkamme oli valmis, niin pojat sinne löhöilemään ja isäntä vei muutaman ylimääräisen tavaran autoon. Sitten oli parin tunnin odotus arvostelujen alkamiseen. Sinä aikana kävimme tutustumassa, missä tuomaripöydät olivat ja ihastelemassa kissoja. Kun arvostelut meillä alkoivat niin Kapu oli ensimmäisenä tuomarilla ja arvostelun jälkeen tuomari nominoi pikkupojan paneeliin. Kapu siis sai tarvitsemansa sertin ja valmistui International Premioriksi. Jihuu! Haades toisella tuomarilla ja tämän luokan ulkomaan serti taskuun sekä nominointi paneeliin. Näin pojat olisivat paneelissa toisiaan vastassa. Ennen paneelia emäntä kävi ostamassa ostoskeskusta ruokaa ja näin isäntä ja emäntä selvisivät hengissä. Emäntä kävi sihteeristössä ilmoittamassa Kapun luokkamuutoksesta, jotta sunnuntaina olisi oikeassa luokassa kilpailemassa. Kun oli paneelin aika, päätimme viedä vain Haadeksen kisaamaan ja näin Haades voitti ensimmäisen kerran! Jippii! Voiton jälkeen ei Haadesta vielä saanut syliin vaan Haades meni takaisin häkkiin odottamaan kategorian paras-valintaa. Kun tämän aika oli, niin kaikki voittajat Haadeksen kategoriasta olivat kilpailemassa tästä voitosta, josta matka jatkuisi vielä koko näyttelyn kauneimman valintaan, mihin Haades ei päässyt osallistumaan. Sitten pojat boxiin ja takaisin hotellille. Pitkä päivä takana ja päätimme taas kerran syödä hotellissa.

 
Ostoskeskuksen käytävillä oli häkkipaikat.
 
 
Pojat mökissä.

 
Haades rentona mansikassa.


16.9.2012 hurautimme hotellin aamupalan kautta näyttelypaikalle pojat boxissa ja jäimme odottamaan vuoroamme. Tälläkin kertaa oli Kapun vuoro olla ensin tuomarilla ja sieltä napsahti seuraavan luokan ulkomaan serti taskuun ja nominointi paneeliin. Haadeskin sai toisen sertin tässä luokassa ja nominoinnin myöskin. Ja taas pojat olisivat toisiaan vastassa paneelissa. Pähkäilimme tällä kertaa mitä tehdään poikien ja paneelin suhteen ja päädyimme viemään Haadeksen paneelin edustamaan. Haadekselle voitto kotiin ja odottamaan kategorian parhaan valintaa, josta ei jatkoa tullut. Ennen pakkailua vielä sihteeristö tarvittavat leimat arvosteluseteleihin. Sitten tavaroita pakkaamaan ja autoon ja kaasu pohjassa hotellille lepäämään. Hotellilla leppoisaa löhöilyä, poikien kanssa leikkimistä ja alustavaa pakkailua pois lähtöä varten. Illallinen hotellin ravintolassa ja ajoissa nukkumaan.

Maanantaina 17.9.2012 lähdimme puoli kymmenen maissa kohti Tallinnaa, joten auto pakattiin aamupalan jälkeen valmiiksi. Navigaattori osoittamaan oikeaa suuntaa ja menoksi. Saavuimme Tallinnaan kahden jälkeen, jossa isäntä passitti emännän ruokaostoksille ja lounas tuli hoidetuksi autossa odottaessa laivaan pääsyä. Pojille ruokaa ja vettä ja sylihetki lähtöselvityksen avautumista odottaessa. Sitten päästiin ajamaan laivaan ja siellä vielä vietettiin aikaa poikien kanssa. Kävimme tekemässä laivan kaupassa pikaisesti ostokset ja ehdimme tuoda ostokset autoon laivamatkan ajaksi ennen kuin pääsy autokannelle sulkeutuisi. Sitten vain nauttimaan laivamatkasta ja odottamaan Helsinkiin saapumista. Iltakahdekselta saavuttiin Helsinkiin ja olimme jo puoli kahdeksen aikaan auton luona, jolloin ruokittiin uudemman kerran poikia ja tarjosimme vettä. Kun pääsimme laivasta pois, niin kaasua ja kaatosateessa kotia kohti. Pikavauhtia pojat sisälle, vessa paikoilleen ja auton tyhjennys. Sitten nopeasti matkasimme tädin luo noutamaan Jaskaa ja tarvikkeita ja kiitos-lahjan jälkeen kotia kohti uudestaan. Pojat ottivat toisensa iloisesti vastaan ja pienen tavaroiden järjestelemisen jälkeen, kaikki menivät nukkumaan rankan matkan johdosta.

Näin tuli poikien ja isäntäväen maailmoja avarrettua ja lisää näyttelykokemusta kartutettua. Matka oli oikein onnistunut. :) Nyt ei muuta kuin kohti uusia tuulia...

maanantai 27. elokuuta 2012

Elokuun kommelluksia

11.-12.8.2012 poikkesimme Kapun kanssa näyttelyssä. Alunperin näyttely oli tietyille roduille avoinna, mutta ilmoittautumisajan lähestyessä loppua, avautui näyttely muillekin roduille ja näin saavuimme paikalle mustina hevosina. Täällä tuloksena oli molempina päivinä sertit, joten nyt sitten on suunnattava ulkomaille seuraavaa titteliä varten...



25.-26.8.2012 emäntä teki assistenttidebyyttinsä näyttelyssä Vantaalla. Molemmat päivät menivät kokeneen assistentin opissa.

perjantai 3. elokuuta 2012

Haadeksen uusin titteli

28.7.2012 olimme Haadeksen kanssa kahdestaan Espoossa näyttelyssä. Tavoitteemme oli viimeinen serti seuraavaa titteliä varten. Sen Haades saikin ja valmistui siis Grand International Premior:ksi. Wuhuu!! Sitten alkakoon seuraavan tittelin metsästys...

Tässä Tessan ottamia kuvia Haadeksesta:






Näin hieno ruusuke koristi Haadeksen häkkiä.