Kuvia arjesta

Jaska ja talven ensilumi.

Bestikset, Nikke ja Kapu

Trio

Trio änkesi taas samaan pesään ja Nikke jäi hiukan ahtaalle.

Herkkuruoan jakamista kahteen pekkaan suoraan vuoasta.

Näin kiltisti Haades odottaa paikallaan mahdollisia ruokaherkkuja. 

Jaskan nelipiste hieronta isännän antamana.

*     *     *

JOULU 2013

Kapu ja "joulukuusi"

Lähikuva joulukoristeista.

Joulunpuunausta Jaskan tyyliin.

Lepäilyä isännän jaloissa.

Lepäilyä emännän jaloissa.

 *     *     *

Emäntä kävi vielä Kirkkonummen näyttelyssä assistenttina työskentelemässä vuoden viimeisessä näyttelyssä 28.-29.12.2013. Matkaseuraa ei puuttunut, joten pimeässä oli mukava ajella juttuseuran kera.

 

*     *     *

 

Viheriäiset kimpassa.

 



 

Jaska pomppasi tunnelista!

 



 

Blondit ruokailemassa.

 

 

 

Bestikset kimpassa.

 

51 viikkoa meni siiten, että Jaska antoi Niken tulla samaan pesään nauttimaan pehmeydestä.

 

Blondit nukkuvat söpösti.

 



 

Jaska on aikamoinen sissa -15 asteen pakkasessa. Ei tuolla onneksi montaa minuuttia istunnut.

 

Näin mukavasti emäntä katseli tv:tä.



Kouvolaa ja Turkua

Kun World Winner-näyttelystä oli toivuttu, oli aika ajaa 9.11.2013 Kouvolaan. Kyseessä oli drive in -näyttely, joten saavuimme aamupäivällä vasta paikalle. Vaikka häkkipakkoa ei ollut, olin silti ottanut sturdin mukaan, koska mukavampi siellä on odotella omaa vuoroaan kuin kuljetusboxissa. Niinpä sturdi eläinlääkärintarkastuksen jälkeen pystyyn ja Nikke odottamaan. Nikke sai tuomarilta sertin ja sitten oli pieni odotus tuomarin paras -valintoja, joissa jäimme näppejä nuolemaan ja niin matka kotia kohti alkoi jo hiukan puolen päivän tienoilla.

Seuraavana päivänä 10.11.2013 palasimme näyttelypaikalle uudemman kerran hiukan aikaisemmin ja kauaa ei omaa vuoroa tarvinnut odottaa. Tuomarilta saatiin nytkin serti ja hetkisen taas odotettiin, miten jatkon käy... Tänään Nikke valittiinkin tuomarin parhaaksi, joten jäimme odottamaan loppukilpailua. Tässä näyttelyssä oli häkitön paneeli (=loppukilpailu) eli omistaja vei kissansa hetkeä ennen h-hetkeä assistentille ja siitä assistentti vei kissan loppukilpailuun. Kun tuli meidän vuoro, vein Niken assistentille ja siirryin odottamaan paneelialueen lähettyville lopputulemaa. Nikke meni ja voitti! Jippii!! Siitä sitten kamat kasaan ja autoon ja nokka kohti kotia.

*     *     *

23.11.2013 matkattiin Haadeksen ja Niken kanssa Turkuun. Tässä näyttelyssä Haades kilpailisi luokassa 2 ja Niken kilpaileminen luokassa 5 oli lähenemässä loppuaan. Molemmat olivat eri tuomareilla, mutta onneksi tuomareiden pöydät sijaitsivat lähekkäin. Haadeksen tuomarilla oli vielä tuomarioppilaskin. Nikke pääsi tuomarin luo ensin ja sertin hän pokkasi. Haades sai kunniamaininnan (kuten luokassa 2 saadaan) ja molemmat kutsuttiin tuomarin paras -valintoihin takaisin. Haadekselle eikä Nikelle menestystä valinnoissa tullut, joten loppuaika meni jutustellessa ja poikien kanssa hengatessa. Illemmalla sitten kotiin ja Haades pääsee eläkkeelle näyttelytouhuista.

Näin kaunis on TUROKin Kunniamaininta-ruusuke:

Sunnuntaina 24.11.2013 matkattiin Niken kanssa takaisin paikalle ja emäntä oli assistenttina rinnakkaisarvostelutuomarille, joten ei ihan "normaali" assistenttipäivä. Nikke sai "oikealta" tuomarilta sertin ja valmistui siten Grand International Championiksi! JEE! Tuomarin paras -valinnassa ei menestystä tullut. Eipä siinä mitään, emäntä sai paneelissa esittää ihania kissoja, joista pari voittikin. Mukava näyttelypäivä päättyi ja kotona odottivat kissakaverit junioria.

Tanskan maalla World Winner-näyttelyssä

Lokakuussa käytiin Tanskassa kokemassa suuri World Winner -kissanäyttely. Tätä matkaa varten lennot oli varattu kuukausia sitten ja heinäkuussa oli Nikkekin ilmoitettu näyttelyyn. Näyttelyä varten oli tehty erityisiä hankintoja, muun muassa ohutta, kirkasta vahakankaan tapaista näyttelyhäkin edustalle ja klipsejä kiinnitykseen. Muuten tarvittavat olivat samanlaisia kuin suomalaisessa kissanäyttelyssä. Emäntä aloitti jo viikkoa ennen matkaa kokoamaan listaa, mitä tarvitaan mukaan, ettei mitään vaan jää koti-Suomeen. Tanskan kruunuja oli myös käyty vaihtamassa. Nikellä tarvittavat rokotukset olikin kunnossa, joten poika oli lentokunnossa.

Keskiviikkona 23.10.2013 vietiin Jaska, Haades ja Kapu mummolaan hoitoon kaikkine tarvikkeineen. Hoitopaikka oli heille jo entuudestaan tuttu, joten ei montaa minuuttia mennyt, kun trio jo sekoili ja laittoi matot ryttyyn!

Torstaina 24.10.2013 emäntä pakkasi lähes kaiken tarvittavan matkalaukkuihin ja Niken kynnet leikattiin sekä poika pestiin. Korvien tuunaus sai odottaa perjantaiaamua. Kaikkien paperien miljoonastarkistuskerta ja hyvillä mielin nukkumaan.

25.10.2013 lentomme lähti puolen päivän aikaan ja aamulla vielä Niken korvat tuunattiin näyttelykuntoon ja viimeiset tavarat pakattiin laukkuihin. Vihoviimeinen tarkistus tarvittavien paperien mukanaolosta ja kohti lentokenttää! Lentokentällä check-in, Niken lennon maksu ja turvatarkastuksen läpi odottamaan lennon lähtöä. Nikkeä ei sentään läpivalaistu vaan emännän sylissä mentiin turvalaitteen läpi. Nikke pääasiassa nukkui tuon odotusajan lentolaukussaan ja vasta lentokoneessa alkoi satunnainen huomion haku. Ensimmäinen lento sujui kuitenkin hyvin. Kööpenhaminassa meillä oli koneen vaihto ja odotusaikaa pari tuntia. Nikke pääsi jaloittelemaan tuona aikana, vettä tarjottiin hänelle ja sitten olikin aika lentää määränpäähän eli Aalborgiin. Jei! Perille laskeuduttiin turvallisesti, sitten taksiin ja kohti hotellia. Hotellilla kotiutuminen (eli Niken vessa paikoilleen, vesikuppi ja raksut esille ja ruokaa nassuun). Siinä hetki oleiltiin ja leikittiin ja sitten isäntä ja emäntä lähtivät kaupungille syömään. Illalla vielä varattiin taksi lauantaiaamuksi.

Lauantaina 26.10.2013 aamu valkeni ja runsaan aamupalan (sekä Niken, emännän että isännän) jälkeen taksimatka kohti näyttelypaikkaa pääsi alkamaan. Taksimatkan meidän kanssa jakoi suomalainen Petra kissansa kanssa.

Niken aamupalatuliaisia:

Näyttelypaikalle ei ollut pitkä ajomatka ja perille päästyämme menimme näyttelypaikan sisäpuolelle jonon päähän odottamaan. Siinä odottaessa oli aikaa jutustella ja kaivaa tarvittavat paperit käsiin. Kun ilmoittautumisstöndit oli saatu valmiiksi, niin maakohtaisiin jonoihin ja jonottamaan. Onneksi Suomi-standillä ei kova ruuhka ollut, joten ilmoittautumisen yhteydessä saatiin vahvistuslappunen ja ohjattiin eläinlääkärintarkastukseen. Se olikin alakerrassa, joten ruuhkaisesti alakertaan ja vapaalle eläinlääkärille. He tarkistivat ilmoittautumisen yhteydessä saadun lapun ja rokotukset ja tietenkin Niken. Siitä ohjattiin kissan numeron kera näyttelyhalliin ja siitä läpi mentyä, sai sponsorin kassin ja näyttelyluettelon. Kassissa oli pari avainkaulanauhaa, pieni raksupussi ja märkäruokapussi ja joitain mainoksia. Kiinnostavin niistä oli näyttelyluettelo, joka oli paksu ja painava kuin oikea kirja! Siitä sitten matkaan ja etsimään meidän häkkiä ja verhoilemaan se valmiiksi Nikelle. Kun se oli valmis, Nikke häkkiin ja hetken huilaus. Isäntä kävi etsimässä tuolit meille sekä tarvittavat välipahvit. Näyttely alkaisi klo 10 avausshow:lla, joten tässä välissä oli aikaa kierrellä myyntipöytiä, tutustua näyttelyluetteloon ja muihin näytteilleasettajiin. Emäntä kävi eräästä myyntikojusta hakemassa pesän, joka oli näytteilleasettajille lahja - tosin se ei vielä päässyt testikäyttöön.

Raapimapuita ja muita leluja:

Kissojen juoksupyörä:

Erään yhdistyksen tekemiä ovistoppareita:

Sitten oli avaysshow:n vuoro, missä muun muassa jokainen tuomari ja assistentti esiteltiin. Tähän oli varattu puolisen tuntia aikaa ja vasta sen jälkeen alkaisi arvostelut. Meillä olisi tuomarina Louis Coste, jolla oli ensin III kategorian kissoja, joten meidän vuoro oli iltapäivällä noin kolmen aikaan. Ennen sitä oli siis aikaa tehdä ostoksia, jutustella, mutustella ja viihdyttää Nikkeä.

Vihdoin koitti Niken vuoro ja tuomarille päästiin ja saatiin se kaivattu ulkomaan sertifikaatti tässä luokassa. Jee! Meidän jälkeen tuomarilla oli jokunen kymmen kissoja, joten Nikke vietiin tässä välissä takaisin häkkiin ennen Tuomarin Paras-valintoja. Jännittyneenä emäntä sahasi edestakaisin tuomarin pöytää ja häkkiä. Kun oli Tuomarin Paras-valintojen aika, aikuiset urokset säästettiin viimeiseksi ja kisaamassa oli viisi vaihtoehtoa: kaksi balineesia, yksi siamilainen ja kaksi itämaista. Tuomari valitsi balineeseista parhaimman ja toinen sai jäädä; samoin hän teki itämaisten kanssa ja Nikke sai jäädä! Wuhuu!! Jäljellä oli siis kolme: balineesi, siamilainen ja Nikke! Emäntää jännitti kovasti, koska jäänyt siamilainen oli viime vuoden voittaja ja niin tuomari valitsi parhaimmakseen siamilaisen. Siitä häkille takaisin ja odottamaan näyttelyn päättymistä. Siinä ajassa ehti jutustella vielä lisää ja tehdä ostoksia. Seitsemältä siis taksia odottamaan ja hotellille samaisen kokoonpanon kanssa kuin aamullakin. Hotellilla Niken leikittämistä ja hellimistä ja kaupungille syömään. Takaisin tullessa tilattiin taksi seuraavaksi aamuksi.

Erään naisen tatuoinnit:

Sunnuntaina 27.10.2013 odotettiin puoli yhdeksäksi ja hiukan tuli lisää jännitystä kellojen siirtämisen takia. Meidän taksimme oli nimittäin ollut noutamassa meitä tuntia liian aikaisin! Noh, äkkiä vastaanottoon ja uutta taksia tilaamaan ja onneksi siinä ei mennyt kuin pari minuuttia. Samaisen poppoon kanssa kuin lauantainakin matkattiin näyttelypaikalle ja Nikke häkkiin lokoilemaan. Kymmeneltä alkoi Best In Show esityksellä ja IV-kategorian paneelia ei kauaa tarvinnut odottaa. Emäntä seurasi tämän osion lavan vieressä; muuten aika kului isännän, Niken ja tuttujen kanssa.

WW voittajan pokaali ja muut palkinnot:

Tässä Niken siamilaiskilpakumppani on juuri valittu parhaimmaksi aikuiseksi urokseksi:

Iltapäivällä sai noutaa arvostelusetelin ja tälläisen vieressä jonotettiin:

Tässä häkissä majailee Nikke: 

Näyttelyn päätyttyä tutussa seurassa taksijonoon ja kohti hotellia. Hotellissa pakkaamista ja valmistautumista huomiselle kotimatkalle. Illalla emäntä ja isäntä kävivät vielä italialaisessa ravintolassa maailman parhailla pizzoilla. Nam!

28.10.2013 sitten taksilla lentokentälle odottamaan ensimmäistä lentoamme. Tutut tarkastukset ja maksut ennen turvatarkastusta ja sitten odotettiin. Ensimmäinen lento meni oikein mukavasti. Kööpenhaminassa meillä olikin viitisen tuntia luppoaikaa ja kun olisi koneemme lähtöaika ollut, niin tuli ilmoitus, että lentomme siirtyy. Syysmyrsky oli päässyt syntymään ja tuuli oli lähemmän 40 m/s, joten ei kovin helposti lähdetty lentoon. Tänä aikana syötiin ja juotiin (sekä Nikke, emäntä että isäntä). Nikke sai myös lentokentän kahvilasta kinkkuviipaleita, koska Niken ruoat olivat ruumassa matkalaukussa ja tälläinen lentoajankohdan siirto tulevaisuuteen ei ollut etukäteen tiedossa. Lentomme lähti loppupelissä puoli yhdeksältä, reilu kolme tuntia myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Helsinkiin siis päästiin turvallisesti ja taas taksilla kotia kohti. Huh, mitä matkustamista!

Seuraavana aamuna 29.10.2013 emäntä vei isännän töihin ja lähti hakemaan poikia mummolasta kotiin. Kyllä oli muisto- ja tapahtumarikas reissu!

Syksyn näyttelyistä

Tänä vuonna emäntä on painanut kaasujalkaa runsaasti ja käynyt "pohjoisen" näyttelyissä. Keväällä käytiin Kuopiossa ja nyt syyskuun lopulla Seinäjoella. 28.9.2013 matka alkoi matkakumppanin haulla ja auton lastauksella. Emäntä saisi Niken vasta paikanpäällä haltuunsa, joten menomatka sujui mukavasti aika ääneti. Kaksi pysähdystä tehtiin ja saavuttiin perille klo 9.15, josta suoraan eläinlääkärin tarkastukseen jonottamaan. Emäntä soitti tässä välin Niken haltijalle ja Nikke olikin jo paikalla ja tuotiin emännälle jonoon odottamaan tarkastusvuoroaan. Siinä tovi odotettiin ja sitten vihdoin päästiin poika laittamaan sturdiin. Ennen tuomarille pääsyä, emäntä vei paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen pisteelle lahjoitettavaa ruokien ja lelujen muodossa ja jutusteli parin kanssaihmisen kanssa.

Tuomari oli meille entuudestaan tuttu ja Niken aiemmin nähnyt nuorena, joten oli kiva kuulla, mitä mieltä Nikestä nyt oltiin. Sertin sai ja kutsun tuomarin paras -valintaan. Kun sen aika tuli, niin sitten jännitettiin kuka neljästä valitaan... Valinta osui Nikkeen. Jee! Sitten jännittämään, kuka tulisi kilpakumppaniksi ja paneelia. Hui! Sillä välin emäntä teki hiekkaostoksia ja hemmotteli Nikkeä. Paneelissa sitten jännitettiin, miten käy ja hyvinhän siellä kävi. Nikke voitti!! Jippii! Kun näyttelypäättyi, Nikke ja emäntä autoon ja hotellia kohti. Hotelli olikin ihan parin minuutin päässä näyttelypaikalta ja loppuilta meni leikkien, leväten ja syöden.

Sunnuntaina 29.9.2013 saavuttiin ajoissa näyttelypaikalle ja taas odoteltiin vuoroamme. Tänään kategorian kissat olivat yhdellä tuomarilla, joten jännitystä oli runsaasti ilmassa. Nikke sai tänäänkin sertin ja kutsun tuomarin paras- valintaan. Tuomari valitsi Niken parhaaksi. Jihuu! Ennen paneelia emäntä täytti auton mahdollisimman valmiiksi ja yhdessä matkakumppanin kanssa roudattiin ja järjesteltiin autoa valmiiksi, jotta päästäisiin ripeästi kotimatkalle. Paneelissa kategorian kissat vain esiteltiin, koska ei ollut kilpailua ja kissa tuotiin omistajalle esittelyn jälkeen. Jee! Sitten paluumatkalle. Paluumatkalle emme pysähtyneet kertaakaan, joten klo 8 jälkeen oltiin perillä. Pienen harhamutkan kautta emäntä ja Nikkekin saapuivat kotiin puoli yhdeksän maissa.

Ennen World Winner -näyttelyä käytiin vielä Kirkkonummella pitkästä aikaa yhtenä päivänä Niken kanssa. Eli 12.10.2013 emäntä koukkasi tälläkin kertaa kyytiläisen mukaansa ja matka aamusella alkoi. Eläinlääkärin tarkastuksesta lävitse ja sturdi pystyyn ja sitten odoteltiin näyttelyn alkua. Emäntä olikin tällä kertaa tutkintoassistenttina, joten piti pitää silmällä Niken tuomarin tilannetta samalla. Nikke sai tuomarilta sertin ja kutsun tuomarin paras -valintaan. Siinä sitten taas jännitettiin, miten käy ja hyvinhän siinä pitkän pohdinnan jälkeen kävi. Nikke meni loppukilpailuun! Kyllä kilpakumppanin selviämisen jälkeen alkoi emäntää jännittämään urakalla... Mutta turhaan, Nikke meni ja voitti! Wuhuu! Ei olisi emäntä uskonut tätä. Tämän jälkeen Nikke takaisin sturdiin ja emäntä jatkoi vielä parin kissan verran assistentin hommia loppukilpailussa. Kun tehtävä oli suoritettu, kamojen kantamista autoon yhdessä kyytiläisen kautta ja kyytiläisen vieminen kotiin ja kotia kohti. Isäntä ja pojat kotona odottivat.

Scandinavian Winner-näyttelystä

Elikkäs 8.9.2013 emäntä matkasi Jaskan ja Niken kanssa Tampereelle. Tampereella oli tuolloin ragdollien erikoisnäyttely, joten tottahan toki Jaskakin piti mukaan ottaa. Nikkekin lähti mukaan, jotta ansaitsisi viimeisen kotimaisen sertin ennen seuraavaa titteli. Saavuimme aikaisin aamulla paikalle, eläinlääkärintarkastuksen läpi ja hyville paikoille (kiitos varaajalle). Sitten odotellaan vuoroamme ja Nikke-poika meni ensin tuomarille. Tuomari oli nopea, joten Nikke ehti käydä tuomarin paras-valinnoissakin ennen Jaskan vuoroa. Nikke valittiin tuomarin parhaaksi. Jei! Sitten hetken odottelu ja lopultakin Jaskaa puunaamaan. Jaska sai tuomarilta sertin. Jee! Seuraavaksi pitäisi matkustaa Jässikän kanssa ulkomaille, mutta katsotaan koska se on ajankohtaista.

Ennen loppukilpailun alkua emäntä pakkasi autoa, jotta lähtö kotia kohti sujuisi jouhevammin. Emäntä kyllä kirosi runsaan kissanhiekkamäärän, koska kissanvessa painoi useamman kilon - kiitos mikrohiekan.
Kun oli Niken vuoro mennä loppukilpailuun, emäntä jäi kilpakumppanin omistajan kanssa jännittämään lähettyville ja voi jummi, Nikke voitti! Wuhuu!! Tämän tuloksen johdosta Nikke pomppasi rankingin sijalta 18 sijalle 5!!
Sitten loput kamppeet autoon ja poistumislupaa emäntä jäi odottamaan kissojen, kuljetusboxien ja sturdin kanssa. Kun lupa heltisi, niin pojat boxeihin ja viimeinen roudaus ja kaasujalkaa pohjaan. Kotona sitten hirmuinen haistelu Haadeksen ja Kapun toimesta ja hirmuinen leikkitakaa-ajo alkoi.

*     *     *

Näyttelyluetto ja matkamuistohuiska

Sitten olikin aika matkustaa Ruotsiin, jotta Nikke valmistuisi seuraavaan titteliin. Tähän matkaan osallistuttiin POH-KIS -yhdistyksen avulla. Matka alkoi Turusta perjantaina 13.9.2013 illalla, minne isäntä meidät kuljetti. Siellä matkaliput ja aamiaisliput ja hyttiin matkaamaan. Laivamatkustelu meni Niken kanssa mainiosti syöden ja leikkien ja emännän peiton alla nukkuen. Hytti oli pieni, joten onneksi yhden kissan kanssa sovittiin ok:sti hyttiin.

 Nikke matkustaa bussissa

Aamulla 14.9.2013 laivasta ulos ja nopeasti bussiin ja niin matka kohti Scandinavian Winner-näyttelyä pääsi kunnolla alkamaan! Matka kesti pari tuntia. Perille saavuttuamme ensin tarkistettiin rabiesrokotuksen voimassaolo, siitä eläinlääkäritarkakseen, siitä ilmoittautumispisteeseen ja lopuksi luettelopisteen kautta. Ilmoittautumispisteessä sai myös ennakkoon ostetut lounasliput. Sitten alkoikin näyttelyhäkin verhojen kokoaminen ja paikoille laitto, jossa vierähtikin tottumattomalta tovi. Kun kaikki tykötarpeet olivat häkissä, oli aika nostaa Nikke sisälle ja kotiutumaan. Ennen näyttelyn alkua emäntä ehti tutustua myyjien tarjontaan ja näyttelypaikkaan yleensäkin. Jokaisen häkin luona oli kassi sponsorilta, Royal Caninilta, jossa oli pussi märkäruokaa, etukuponkeja, pari näytepussia kuivaraksuja, hiirilelu ja essu. Tuo essu tulee kyllä käyttöön, silloin kun emäntä on assistenttina.

Kymmeneltä näyttely alkoi tuomarien juhlallisella esittelyllä sekä tanssiesityksellä. Sitten olikin odottelua tiedossa, sillä tuomarilla oli ensin toista kategoriaa. Tässä näyttelyssä omistajat eivät saaneet esitellä kissojansa vaan assistentit hakivat kissan häkistä ja veivät tuomarin takana oleviin häkkeihin vuoroaan odottamaan. Kun kissan vuoro tuli, assistentti otti kissan häkistä ja esitteli tuomarille, tuomari arvosteli kissan ja kirjoitti arvostelusetelin ja sen jälkeen otti kissan ja esitteli yleisölle, kertoi kissasta sekä haluaako nähdä kissan seuraavan päivän tuomarin paras -valinnoissa ja lopuksi antoi assistentille, joka laittoi kissan joko takaisin häkkiin (jos kissan piti jäädä ex/serti-kisaan tai värin parasta varten odottamaan) tai toi suoraan omaan häkkiin takaisin. Jos omistaja oli lähettyvillä, assistentti antoi kissan omistajalle sen verran syrjässä, ettei tuomari nähnyt omistajaa. Ja kissan numeroahan ei saanut näytteilleasettajalla roikkua missään. Niken arvostelutulosta ei saanut samana päivänä, kuten ei arvosteluseteliäkään, joten jännityksellä odotettiin sunnuntaille arvostelusetelin saamista, jotta selviäisi valmistuttiinko seuraavaan titteliin vai ei. Mutta tuomari kutsui Niken takaisin tuomarin paras -valintaan. Loppupäivä meni muita kissoja katsellessa, syödessä ja ostoksia tehden.

Tuomariesittelyä näyttelyn alussa

Tälläisessä häkissä oltiin kaksi päivää

Tuomarin pöydän rotujako

Nikke menossa tuomarin arvosteltavaksi

Nikke meni kuiskaamaan tuomarille jotain

Ja tässä kuiskataan assistentille jotain salaista

Näyttelyn päätyttyä bussimme kaartoi paikallisen ruokakaupan eteen, josta tehtiin pieniä ruokaostoksia iltaa ja seuraavaa aamua varten. Sieltä hotellille ja tavarat paikoilleen ja ilta Niken kanssa hengatessa.

15.9.2013 aamulla pakattiin kamppeet kasaan ja lähdettiin kohti näyttelypaikkaa. Tänäänkin ennen meidän tuomarin paras -valintoja oli tuomarin toisen kategorian valinnat ja niitä emäntä seurasi jännittyneenä. Kun oli aika Niken tulla valintoihin, niin tällä kertaa omistaja sai kissansa tuoda häkkiin, mutta edelleen assistentti esitteli kissan. Niken tuomarin paras -valinnoissa oli kolme aikuista urosta: OSH a 25 ja Kapun veli, SYS a 23; kaikki sinisiä! Niken ja Kapun veljen kanssa käytiin kova taistelu ja niukasti hävittiin taisto. Sitten olikin edessä odottelua, koska loppukilpailu alkaisi noin kahden maissa. Hiukan ennen loppukilpailua tuli arvostelusetelit ja sellaisen emäntä kävi hakemassa ruusukkeen kera. Ja olihan Nikke sertin saanut ja siten valmistui International Championiksi! Jee!

Tuomarin paras -palkinto

Kapun veli

Loppukilpailussa oli pari tuttua kissaa ja niitä jännitettiin. Suomen liput heiluivat ja kannustus oli kova. Emäntä katsoi alkuun pennut ja nuoret ja kävi sitten lounastamassa. Tässä välissä oli hyvä hetki, koska loppukilpailussakin oli tauko kotikissojen (olivat nuorten jälkeen) jälkeen. Emäntä pääsi avustamaan kissaystävää noutamalla kissan ja palkinnon huiman voiton johdosta. Mahtavaa! Onneksi olkoon! Palkinnot olivat niin runsaat, että kantojoukoille oli tarvettakin.

Loppukilpailulava

Palkintopokaali ja -ruusuke

Palkintonurkkaus, josta jaettiin oikea palkintopino voittajalle

Sitten olikin aika pakata kamat kasaan, koska viideltä poistumisluvan luvalla bussillinen suomalaisia poistui kohti Tukholmaa. Osan tavaroista olimme jo vieneet etukäteen bussiin, jotta lähtö sujuisi nopeammin. Satamaan saavuttiin puoli tuntia ennen laivan lähtöä, joten tiukille meni, mutta laivaan päästiin ja turvallisesti hyttiinkin saakka. Niin sitä seilattiin Niken kanssa väsyneinä, mutta hyvissä mielin ja saavuimmekin Turkuun 16.9.2013 aamulla. Turussa emännän vanhemmat odottivat meitä. Nikke tosin lähti tästä suoraan ensimmäiselle astutusreissulle samaisella bussilla, joten paluumatka oli kissaton.

Näyttelyssä oli yhteensä kolme Niken väristä kissaa ja tässä heidän kuvat:

Herkkusieni talossa!

Kolmen kissasoturin keskuudessa on herkkusieni. Nikestä tuli 24.8.2013 näyttelyn yhteydessä champion eli ensimmäinen titteli on kerrytetty. Samaisessa näyttelyssä Nikke oli myös tuomarin paras ja kategorian paras aikuinen uros. Jeeee-e!



25.8.2013 jatkettiin Niken kanssa seuraavaa titteliä varten sertin metsästystä ja sehän napsahti. Myös tänään Nikke oli tuomarin paras ja loppukilpailussa voitti. Jippii!

                                                  Kuva: Nina Muhonen-Downton