Ennen loppukilpailun alkua emäntä pakkasi autoa, jotta lähtö kotia kohti sujuisi jouhevammin. Emäntä kyllä kirosi runsaan kissanhiekkamäärän, koska kissanvessa painoi useamman kilon - kiitos mikrohiekan.
Kun oli Niken vuoro mennä loppukilpailuun, emäntä jäi kilpakumppanin omistajan kanssa jännittämään lähettyville ja voi jummi, Nikke voitti! Wuhuu!! Tämän tuloksen johdosta Nikke pomppasi rankingin sijalta 18 sijalle 5!!
Sitten loput kamppeet autoon ja poistumislupaa emäntä jäi odottamaan kissojen, kuljetusboxien ja sturdin kanssa. Kun lupa heltisi, niin pojat boxeihin ja viimeinen roudaus ja kaasujalkaa pohjaan. Kotona sitten hirmuinen haistelu Haadeksen ja Kapun toimesta ja hirmuinen leikkitakaa-ajo alkoi.
* * *
Näyttelyluetto ja matkamuistohuiska
Sitten olikin aika matkustaa Ruotsiin, jotta Nikke valmistuisi seuraavaan titteliin. Tähän matkaan osallistuttiin POH-KIS -yhdistyksen avulla. Matka alkoi Turusta perjantaina 13.9.2013 illalla, minne isäntä meidät kuljetti. Siellä matkaliput ja aamiaisliput ja hyttiin matkaamaan. Laivamatkustelu meni Niken kanssa mainiosti syöden ja leikkien ja emännän peiton alla nukkuen. Hytti oli pieni, joten onneksi yhden kissan kanssa sovittiin ok:sti hyttiin.
Nikke matkustaa bussissa
Aamulla 14.9.2013 laivasta ulos ja nopeasti bussiin ja niin matka kohti Scandinavian Winner-näyttelyä pääsi kunnolla alkamaan! Matka kesti pari tuntia. Perille saavuttuamme ensin tarkistettiin rabiesrokotuksen voimassaolo, siitä eläinlääkäritarkakseen, siitä ilmoittautumispisteeseen ja lopuksi luettelopisteen kautta. Ilmoittautumispisteessä sai myös ennakkoon ostetut lounasliput. Sitten alkoikin näyttelyhäkin verhojen kokoaminen ja paikoille laitto, jossa vierähtikin tottumattomalta tovi. Kun kaikki tykötarpeet olivat häkissä, oli aika nostaa Nikke sisälle ja kotiutumaan. Ennen näyttelyn alkua emäntä ehti tutustua myyjien tarjontaan ja näyttelypaikkaan yleensäkin. Jokaisen häkin luona oli kassi sponsorilta, Royal Caninilta, jossa oli pussi märkäruokaa, etukuponkeja, pari näytepussia kuivaraksuja, hiirilelu ja essu. Tuo essu tulee kyllä käyttöön, silloin kun emäntä on assistenttina.
Kymmeneltä näyttely alkoi tuomarien juhlallisella esittelyllä sekä tanssiesityksellä. Sitten olikin odottelua tiedossa, sillä tuomarilla oli ensin toista kategoriaa. Tässä näyttelyssä omistajat eivät saaneet esitellä kissojansa vaan assistentit hakivat kissan häkistä ja veivät tuomarin takana oleviin häkkeihin vuoroaan odottamaan. Kun kissan vuoro tuli, assistentti otti kissan häkistä ja esitteli tuomarille, tuomari arvosteli kissan ja kirjoitti arvostelusetelin ja sen jälkeen otti kissan ja esitteli yleisölle, kertoi kissasta sekä haluaako nähdä kissan seuraavan päivän tuomarin paras -valinnoissa ja lopuksi antoi assistentille, joka laittoi kissan joko takaisin häkkiin (jos kissan piti jäädä ex/serti-kisaan tai värin parasta varten odottamaan) tai toi suoraan omaan häkkiin takaisin. Jos omistaja oli lähettyvillä, assistentti antoi kissan omistajalle sen verran syrjässä, ettei tuomari nähnyt omistajaa. Ja kissan numeroahan ei saanut näytteilleasettajalla roikkua missään. Niken arvostelutulosta ei saanut samana päivänä, kuten ei arvosteluseteliäkään, joten jännityksellä odotettiin sunnuntaille arvostelusetelin saamista, jotta selviäisi valmistuttiinko seuraavaan titteliin vai ei. Mutta tuomari kutsui Niken takaisin tuomarin paras -valintaan. Loppupäivä meni muita kissoja katsellessa, syödessä ja ostoksia tehden.
Tuomariesittelyä näyttelyn alussa
Tälläisessä häkissä oltiin kaksi päivää
Tuomarin pöydän rotujako
Nikke menossa tuomarin arvosteltavaksi
Nikke meni kuiskaamaan tuomarille jotain
Ja tässä kuiskataan assistentille jotain salaista
Näyttelyn päätyttyä bussimme kaartoi paikallisen ruokakaupan eteen, josta tehtiin pieniä ruokaostoksia iltaa ja seuraavaa aamua varten. Sieltä hotellille ja tavarat paikoilleen ja ilta Niken kanssa hengatessa.
15.9.2013 aamulla pakattiin kamppeet kasaan ja lähdettiin kohti näyttelypaikkaa. Tänäänkin ennen meidän tuomarin paras -valintoja oli tuomarin toisen kategorian valinnat ja niitä emäntä seurasi jännittyneenä. Kun oli aika Niken tulla valintoihin, niin tällä kertaa omistaja sai kissansa tuoda häkkiin, mutta edelleen assistentti esitteli kissan. Niken tuomarin paras -valinnoissa oli kolme aikuista urosta: OSH a 25 ja Kapun veli, SYS a 23; kaikki sinisiä! Niken ja Kapun veljen kanssa käytiin kova taistelu ja niukasti hävittiin taisto. Sitten olikin edessä odottelua, koska loppukilpailu alkaisi noin kahden maissa. Hiukan ennen loppukilpailua tuli arvostelusetelit ja sellaisen emäntä kävi hakemassa ruusukkeen kera. Ja olihan Nikke sertin saanut ja siten valmistui International Championiksi! Jee!
Tuomarin paras -palkinto
Kapun veli
Loppukilpailussa oli pari tuttua kissaa ja niitä jännitettiin. Suomen liput heiluivat ja kannustus oli kova. Emäntä katsoi alkuun pennut ja nuoret ja kävi sitten lounastamassa. Tässä välissä oli hyvä hetki, koska loppukilpailussakin oli tauko kotikissojen (olivat nuorten jälkeen) jälkeen. Emäntä pääsi avustamaan kissaystävää noutamalla kissan ja palkinnon huiman voiton johdosta. Mahtavaa! Onneksi olkoon! Palkinnot olivat niin runsaat, että kantojoukoille oli tarvettakin.
Loppukilpailulava
Palkintopokaali ja -ruusuke
Palkintonurkkaus, josta jaettiin oikea palkintopino voittajalle
Näyttelyssä oli yhteensä kolme Niken väristä kissaa ja tässä heidän kuvat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti