Kapu lensi Tanskaan!

Tanskassa kolme kissayhdistystä järjesti näyttelyn lauantaina 10.3.2012, jossa oli kolmen sertin mahdollisuus ja siten kolmen BIS-voiton mahdollisuus. Niinpä emäntä päätti ilmoittaa Kapun näyttelyyn, jos ei voitot silmissä, niin ainakin kokemuksia kartuttamaan. Ensimmäisenä varattiin lennot siten, että Kapu pääsee matkustamoon ja sen jälkeen hotellin varaus. Sitten tilattiin Zooplussasta lentolaukku (, joka vastasi lentoyhtiön vaatimia mittoja) ja alkuvuodesta käytiin rabiesrokotuksessa. Näyttelyilmoittautumislomakkeet sai kätevästi sähköisesti tehtyä ja alkuperäiset oman kissayhdistyksen kautta näyttelysihteerille. Mitään vahvistusta ei näyttelystä tullut, joten pieniä perhosia oli vatsassa, kun näyttelypäivänä näyttelypaikalle saavuttiin. Perjantaina 9.3.2012 lähti lento kohti Kööpenhaminaa. Lähtöselvitys sujui sutjakkaasti, kuten turvatarkastuskin. Koneeseen päästyä Kapu edellä istuvan penkin alle ja lentoon! Kapu ei lennon aikana äänehtinyt lainkaan ja perille saavuttuamme, etsimme metron ja jatkoimme matkaa. Metropysäkiltä oli vielä matkaa hotellille, joten taksin kyytiin. Hotellille saavuttuamme, sisäänkirjautuminen ja huoneeseen. Siellä ruokaa ja vettä tarjolle ja Kapun vessa valmiiksi. Kävin illalla läheisessä ruokakaupassa ostamassa näyttelyyn evästä ja hiukan iltapalaa. Loppuilta meni näyttelykassia pakatessa ja Kapua leikittäessä.
Lauantaina heräsimme puoli kuuden aikaan ja taksilla matkasimme näyttelypaikalle, jonne saavuimme erittäin ajoissa. Ennen sisäänpääsyä yksi toimihenkilöistä tarkisti, että rokotukset ovat kunnossa. Tästä maksupisteeseen ja sitten eläinlääkärintarkastukseen. Tarkastuksen jälkeen ilmoittautumaan vahvistuksen kanssa, näyttelyluettelo kouraan ja omaa paikkaa etsimään. Paikka löytyikin nopeasti ja häkki aiheutti heti harmaita hiuksia. Häkkipaikka oli siis puolet tuplahäkistä. Minulla oli jo Suomeen jäänyt yksi vaijerikujallisista verhoista, joten tuunailua tarvittiin. Onneksi olin ottanut klipsejä mukaan, joten verhot saatiin niiden ja vaijerien avulla kiinni. Taustalevy ja sivulevy vielä varuilta paikoilleen. Kapun häkkipaikan vieressä oli häkkinaapurillekin paikka, mutta meidän onneksi, tämä leikkaamaton uros jätti saapumatta paikalle. Häkin sisälle siis tuttu mökki, matkavessa, ruokakuppi ja vesikuppi. Sitten emäntä tutkaili luetteloa ja yritti miettiä, miten näyttelyn kulku tulee menemään. Kapuhan osallistui kaikkien kolmen järjestävän yhdistyksen näyttelyihin, joten hänellä oli kolme tuomaria. Arvostelut alkoivat klo 10 ja onneksi yksi tuomareista aloitti Kapun kategoriasta, joten mahdollisilta päällekkäisyyksiltä vältyttiin. Ensimmäisen yhdistyksen arvostelun jälkeen oli Tuomarin parhaat, jossa Kapu kilpaili erästä itämaista vastaan ja tuomari valitsi Kapun loppukilpailuun. Kaksi muuta tuomariakin valitsi Kapun loppukilpailuun. Loppukilpailuja odottaessa tein pieniä ostoksia, poimin arvostelusetelit ja söin. Pojat saivat pari ihanaa huiskaosaa tuliaisiksi ja fasaanin sulkia. Lisäksi havaitsin jo Tallinnassa, että hotellihuoneessa kannattaa olla pieni rikkalapiosetti mukana, niin vessan lattia ei ole niin täynnä kissanhiekkaa. Eli sellainen lapiosetti tuli myös ostettua. Tanskassa ruusukkeet maksoivat, mutten ruusukkeita ostanut. Yksi tuomari antoi (ilmaiseksi) loppukilpailuun valituille ruusukkeet, joten sellainen ruusuke tuli kotiseinää koristamaan. Loppukilpailujen erä 1 alkoi ja tässä tuomariäänet menivät siamilaiskilpakumppanille. Erä 2 äänet menivät tasan ja ratkaisijatuomari valitsi samaisen kilpakumppanin. Kolmannessa erässä äänet menivät myöskin siamilaiselle. Voittoja ei siis tullut, mutta sitäkin enemmän näyttelykokemusta Kapulle ja emännälle uskoa, että ulkomaan näyttelyissä hommat toimivat oikein hyvin. Näyttely päättyi klo 22, joten sen jälkeen taksia soittamaan ja hotelliin. Hotellilla vielä pientä iltapalaa kummallekin sekä leikkituokio ja sitten pitkän päivän jälkeen nukkumaan.
Sunnuntaina aamupalaa, pakkailua ja huoneen luovutus. Pyysin hotellin vastaanottoa soittamaan taksin, jotta menisin metron kautta lentokentälle. Odottaessani taksia huomasin hotellin pihalla rouvan, jolla oli kaksi kissaa mukana. Muutama sana siinä vaihdettiin ja selvisi, että hänkin oli suuntaamassa kentälle vuokra-auton voimin. Hän tarjoutui ottamaan meidät kyytiin, mikäli se meille sopi ja niin peruin taksin ja pakattiin kissat ja matkalaukut autoon ja tienviittoja tavaamaan. Tämä rouva oli kissoineen myös osallistunut lauantaiseen näyttelyyn. Saavuttiin lentokentälle, niin ensiksi kävimme tankkaamassa autoon hiukan polttoainetta, sitten palautimme ranskalaisen rouvan vuokra-auton ja sitten lähtöselvityksiin. Kaikki meni hyvin turvatarkastusta myöten. Kiitosten ja hyvästelyjen jälkeen suuntasin portilleni ja niin lento Helsinkiin alkoi. Saavuttuamme perille isäntä oli meitä vastassa ja niin lähdimme kotia kohti, jossa Jaska ja Haades odottivat innoissaan pikkuveljeään.
Pojat saivat tutustua tuliaisiin, joita emäntä oli tuonut. Parit fasaaninsulat saivat kyytiä, samoin kuin uudet huiskapäät. Onnistuneita tuliaisia poikien mielestä.

Tälläinen laukku hankittiin lentomatkustukseen.

Näin rennosti Kapu otti näyttelyhäkin mökissä. Uusi fasaanisulka lähettyvillä.

Kapu paneelihäkissä turvanaan tuttu mökki.