Vuoden 2017 soturikooste

Sotureilla on ollut hiukkasen kiirusta vuonna 2017 ja monia huippuhetkiä on vuoteen mahtunut, kuten myös yllättävä kissaterveystilanne. Stay tuned! Pääasiassa soturit löhöilevät ja komeilevat kotosalla.

Maaliskuussa emäntä ja isäntä olivat ulkomailla lomailemassa ja poijaat majailivat sen aikaan mummolassa herkkujen äärellä. Siellä olikin makoisaa lämmitellä uuninpankolla ja nauttia leikkeleistä.

Matkalla mummolaan.

Kaikki pääsivät valjastelemaan ja Jaskalla testattiin Sturdin valjaita. 

Haloo, mihin mennään?



Kotiudutto kotioloihin koko konkkaronkka

Niken lempilelu erittäin tuhottuna :D



Voi soturit! Mitä ulkoilijoita Jaska sai.

Näistä kahdesta havaintokuvasta alkoi emännällä raksuttaa, kun Kapun häntä pysyi parisen viikkoa roikkuvana. Eläinlääkäriin suuntasi matka ja erinäisten tuntotestien jälkeen oli röntgenin vuoro ja sieltä paljastui syy hännän tilaan: selkärankarappeuma. Kapun selkärangan nikamien välit ovat lähes 100 % kalkkeutuneet. Kaksi kipulääkekuuria tarvittiin, jotta häntä palautui normaaliin asentoon. Toistaiseksi Kapu ei tarvitse mitään lääkitystä, mutta päivittäin Kapulle annetaan nivelvalmistetta, jotta liikkuvuus pysyisi ja leikitetään lempileluilla. Kapu oli reilu 5-vuotias diagnoosin saadessaan.

Kapu sai näin hienon raksuastian, jottei tarvitse laskeutua maantasalle syömään.

Tässä on Kapulle hankitut portaat Niken käytössä.

Sekä tuossa kantokassissa että tuossa pesässä on lisävarusteena lämpöefekti. Kassi on erittäin suosittu Kapusta ja tuo pesä on hyvä hankinta myös. Heijastaa lämpöä kolottaviin niveliin. Hankittu Peten Koiratarvikkeelta, jos jotain kiinnostaa.





^Kuvia parvekkeen palvojista





Kesällä rakennettiin sotureille terassille kulkureitti parvekkeelta. Se onkin ollut suosiossa.

Kapu täytti heinäkuussa 6 vuotta. Jiihaa!

Lelulaatikolla ruuhkaa!



Viheriäiset soturit



Haades velmuilee

Nikke odottaa raksukaapin edessä palvelua



Haades lämmittelee lämpimän tiskipöydän päälle astianpesukoneen käydessä

Hurja-Nikke taiteilee liesituulettimen päällä

Nikke täytti viisi vuotta lokakuussa. Onneksi olkoon!

Kun Suomen Kissaliiton World Winner-näyttelyn kutsu julkaistiin lokakuun 2017 lopulla, mainosvideolla on Nikke. Kiitos catza.net:lle hienosta kuvasta.

Niken lempipesä saunassa koki hapertumisen 

Pelivahti



Hienohelma-Jaska tarkastamassa ruokatilausta. Jaska täytti marraskuussa 7 vuotta. Ensimmäinen seniorimme.

Joulukuussa Haadeksesta tuli toinen seniorimme, kun täytti 7 vuotta. Onnea!

Velmu-Kapu manikyyrihommissa

Höpsö-Jaska se jaksaa makoilla selällään ja olla söpö

Haades isännän sylissä

Kapukin mukana

Haades

Trio isännän sylissä ja Jaska yksinvaltiaana sohvalla

Sinisilmät samaan aikaan kantokassissa





Syksyiset tuulet

Syksyisiä fiiliksiä sotureilta kuvien muodossa.

 

 

Nikke tässä testaa Jaskan hermoja

 

 

 

 

Tämä on kolmas kerta Niken aikana, kun Jaskan kanssa näin liki saa olla. Hyvin harvinainen hetki siis.

 

Söpöä elokuvaseuraa.

 

 

Kapu ja lempisukka painipuuhissa.

 

 

Soturien murheen kryyni. Parvekkeen pesä kokee purkautumista itsekseen. Liekö asialla lintu vai orava?







Scandinavian Winner-näyttely Suomessa

Suomessa oli ensi kertaa Scandivian Winner-näyttely 16.-17.4.2016. Näyttely on aiempina vuosina ollut vuorovuosin Ruotsissa ja Norjassa. Tokkopa sitä Niken kanssa sinne osallistuttiin.

 

Lauantaina aikaisin aamulla isäntä antoi kyydin messukeskukseen ja sisälle päästiinkiin etuajoissa eläinlääkärin tarkastukseen. Todella mahtavaa, koska aamusää ei kovin lämmin ollut. Eläinlääkärintarkastuksen läpi ilmoittautumaan ja sitten häkin metsästykseen. Emäntä oli päättänyt vähentää kantamisia tähän näyttelyyn ja jättänyt yleensä käyttämän sturdinäyttelyhäkin kotiin ja ottanut näyttelyverhot mukaan. Häkki löytyikin pienten kommervenkkien kautta ja niin saatiin verhot pienoisen saksimisen jälkeen paikoilleen. Tykötarpeet sisälle ja Nikke loikoilemaan pesään.

Luettelon selaus oli siitä mielenkiintoista tässä näyttelyssä, koska tuomarijako selviää vasta näyttelyaamuna luettelosta. Näissä erikoisnäyttelyissä tuomarijako tulee julki siis vasta näyttelyaamuna, kun se muissa näyttelyissä kerrotaan vähintään viikkoa ennen näyttelyä.

Näyttelyssä on lauantaina perusarvostelu ja tuomarin parhaiden valinnat ja sunnuntaina ainoastaan loppukilpailu eli best in show. Lauantaina Niken tuloksena oli kunniamaininta sekä valinta tuomarin parhaaksi. Huh huh. Tämä oli meidän ensimmäinen näyttely tänä vuonna Fifen uudella kategoriajaolla, joten senkin suhteen oli mielenkiintoista.

Tuomarin parhaaksi valitut saivat lasisen pokaalin.

Sunnuntaina sitten aamusta näyttelypaikalle ja tällä kertaa emäntä ajoi ihan itse näyttelypaikalle isännän jääden katselemaan formuloita. IV-kategorian loppukilpailu alkoi klo 11, joten siihen asti oli aikaa tehdä ostoksia messuilla, jutustella tuttujen kanssa sekä vaan oleskella.

Loppukilpailussa tuloksena IV-kategorian kastraattiurosten suhteen oli cornish rexin valinta kauneimmaksi. Onneksi olkoon! Mikäs siinä, tämä tiesi Nikelle loppupäivän erittäin antoisaa rentoutumista. :)

 

 

Tässä loppukilpailun lavaa

 

 

Tuomarien pöydät lavalla valmiina. Ennen loppukilpailun alkua oli musiikkiesitys.

 

Tässä Niken tuomari tutkailee Nikkeä loppukilpailussa.

 

 

 

Tässä voittajan palkintopokaali ja ruusuke. Lisäksi oli palkinnoksia ainakin kissanhiekkaa ja jättimäinen ruokasäkki.

 

Kaikki osallistuvat kissat saivat näin kivan suomiväritteisen ruusukeen.

 

 

Suomen Kissaliitolla oli messuilla oma ständinsä, josta sai ostaa mm. titteliruusukkeita.

Komeita ovat.

 

 

Lauantaista asti emäntää houkutti tälläinen lakuämpäri ja sitten sunnuntaina houkutus kasvoi liian suureksi ja ämpäri kotiutettiin. :)

 

Nikke näyttelypesässään löhöilemässä.

 

 

 

Vaihteeksi ticailua Puolassa

Huhtikuun 8. päivä koitti Nikelle ja emännälle taas lentomatkaa näyttelyn merkeissä ja tällä kertaa matkankohteena oli Varsova, Puola. Tica-näyttely siis siellä ja pisteiden keruu oli tavoitteena. Emäntä on jäänyt koukkuun pisteiden keruuseen. :) Perjantaina lentomme lähti jo aamukahdeksalta, joten perillä oltiin jo kymmenen aikaan hotellissa. Onneksi huoneemme oli valmis niin ei tarvinnut aulassa odotella Niken kantolaukussa vaan pääsi heti venyttelemään. Päivä meni rattoisasti hotellihuoneessa kahdestaan oleskellessa ja syödessä ja keräten voimia viikonloppuun. Mikäs sen mukavanpaa kuin viettää aikaa yhdessä.

Viuh, taas mennään!

 

 

 

 

Tässä emännälle pähkinä purtavaksi: erittäin moderni suihkukoppi.

 

Lauantaina 9.4.2016 aamulla aamupalatreffit tanskalaisen näyttelykaverin, Metten, kanssa. Mukaan liittyi hetken päästä saksalainen Anke, jonka kyydissä matkustaisimme matkat hotellin ja näyttelypaikan väliä. Vatsat täyteen ja Nikelle kinkkua aamupalatuliaisena ja sitten olikin varusteiden mukaan otto ja kohti näyttelypaikkaa.

Matka kesti noin 10 minuuttia, joten ihan lähettyville oli. Eläinlääkärin tarkastukseen, jossa tarkistettiin rabiesrokotuksen voimassaolo sekä mikrosiru. Sitten ilmoittautumaan ja maksamaan näyttelymaksu. Siinä samalla saatiin ruusuke laattojen keräämistä varten sekä näyttelyluettelo. Sitten oman häkkipaikan etsintää, verhot kiinni ja muut tykötarpeet valmiiksi ja Nikke häkkiin.

Sitten emännälle koittikin yllätys, kun pääsi luetteloa tarkemmin katsomaan. Samaisessa näyttelyssä olisi toinenkin sinitäplikäs kastraatti itämainen lyhytkarva! Jo on harvinaista!! Pientä jännitysmomenttia siinä pääsi tulemaan.

Tässä näyttelyssä oli sekä lauantaina että sunnuntaina viisi kehää eli yhteensä 10. Neljä kaikkien rotujen ja turkinpituuksien sekä kaksi turkinpituuden mukaan.

Ruusukkeessa näkyy näyttelyn menestys: Nikke pääsi viiteen finaaliin kymmenestä ja oli huippuna kaksi kertaa kaikista paras!

Tässä kuvia näyttelyn tarjonnasta:

 

Lämmintä ruokaa oli useampaa vaihtoehtoa tarjolla edulliseen hintaan. Tässä yksi esimerkki:

fetasalaattia ja juustokakkua. Toisena päivänä emäntä osti paistettua kampelaa, perunasosetta ja kaalisalaattia, mitkä molemmat olivat todella herkullisia.

 

 

 

Ihania pesiä ja leluja tarjolla.

 

Käsitöitä oli monenmoisia.

 

Jokaisen kahvihampaan kolottajan unelma!

* * *

 

Sunnuntaina 10.4. iltapäivällä emäntä ja Nikke pääsivät lentokentälle kahden tuomarin kyydissä. Tosi kiva automatka oli vaihtaa kuulumisia tällä tavoin. Lentokentällä olimme tosin todella aikaisin lentoomme nähden. Jouduimme tunnin odottamaan ennen kuin lähtöselvityksemme aukesi, mutta siinä välissä emäntä ehti virkistäytyä ja Nikke levätä. Lähtöselvityksestä turvatarkastukseen ja siellä Nikke taas keikkui hartioilla. :) Läpipäästyä syömään McDonald´siin ja portille odottamaan. Lento lähti iltakahdeksalta ja perillä Suomessa oltiin tuttuun tapaan 22.30. Isäntä oli meitä vastassa ja niin nopea kotimatka alkoi muiden sotureiden seuraan.

Näyttelyn pistetavoite tuli saavutettua ja oli aivan mahtavaa päästä viiteen finaaliin kymmenestä.
Ticassa näyttelykausi alkaa 1.5. ja päättyy 30.4., joten kohta on kausi päättynyt. Katsotaan, mihin Niken pisteet riittävät...