sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Viikonlopun vieras ja hitsin ampiainen

Viikonloppuna poijaat yllättyivät vilkkaasta ja uteliaasta oravan poikasesta. Tästä riitti hupia pitkäksi aikaa, koska orava yritti kovasti päästä sisälle ja kulki tiettyä reittiä kymmeniä kertoja. Välillä meni naapuriin, mutta tuli taas takaisin poikien iloksi.


Missä se nyt on??


Hellou kaveri! Onneksi olen lasin toisella puolella.

Yhtenä päivän, kun isäntä oli Jaskan kanssa valjaiden kanssa ulkona, Jaska iski tassulla ampiaisen tainnuksiin. Poika hypähti kovasti ja halusi suorinta tietä sisälle, jossa alkoi kova tassun nuoleminen. Isäntä kertoi mitä oli tapahtunut ja  pikainen googletus, että ampiaisen pistoon pitää antaa puolikas kyytabletti ja niin emäntä lähti päivystävää apteekkia etsimään. Apteekista palattuaan Jaskan toinen tassu oli jo turvonnut tuplaten paksummaksi kuin toinen ja äkkiä tablettia antamaan. Loppuillan Jaskan tassu oli supertassuna ja seuraavan päivän aamuna oli tassu palautunut normaaliin kokoon. Hyvä, ettei hän ollut allerginen ampiaisille.



maanantai 28. toukokuuta 2012

Kuvasaastetta ja näyttelyssä piipahdettu

Taas on tullut kuvattua filmaattisia poikia ja tässä muutamia kuvia.


Saunamies



Leikinhurmiossa



Musta pantteri parvekkeella


Pesemistä auringon palvonnan lomassa


Päällikkö korkealla


19.5.2012 käytiin Haadeksen ja Kapun kanssa näyttelyssä Tampereella. Haades metsästi näyttelyssä sertiä, jonka saikin ja yllätti olemalla värin paras! Hienoa! Kapua ei näyttelyssä sturdia pidemmällä näkynyt, vaan hän piti vapaapäivän.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Kyttäyspaikka

Olemme rakentaneet yläkerran parvekkeelle sotureille kyttäyspaikan. Parveke on verkotettu ja varustettu kahdella korkealla kiipeilypuulla, hyllyllä sekä pedillä. Lisäksi löytyy matto, johon voi teroittaa kynsiä, mikäli kiipeilypuun sisal ei miellytä.

Pojat ovat olleet innoissaan kyttäyspaikastaan ja viihtyisivät siellä tunteja päivittäin. Koska sää ei vielä ole lämmin, niin kyttäykset ovat lyhyempiä ja odotetaan kesäisia ilmoja, jotta pidemmät oleskelut ovat mahdollisia.

Insinööri-Kapu paikalla:


Arkkitehti-Haades tutkailee hyllyä:



Tarkastaja-Jaska testaa kynsimistä ja mutterin pysyvyyttä:




Kyyläysmallia a la Kapu:




torstai 19. huhtikuuta 2012

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Sukeltaja Kapu

Tuo poikien vesiautomaatti on Kapun mielestä erittäin mukava pään virkistämiseen. Putouksen alle on kiva laittaa pää ja katsoa vesipisareiden putoamista. Samalla voi tassulla kokeilla putousta myös ja heitellä vesipisaroita automaatin ympäristöön.

Tässä pari kuvaa sukeltaja Kapusta:


keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Lisää vuoden 2011 tuloksia

Emäntä kuuluu muun muassa Incat-kissayhdistykseen ja tämä yhdistys julkaisi maaliskuussa heidän vuoden 2011 kissat.
Haades oli kastraattiuroksissa kunnioitettavalla sijalla 1 ja Kapu nuorissa sijalla 3. Jaskaa ei 10 parhaan listalla ollut.
Hienoa pojat!!!!

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kapu lensi Tanskaan!

Tanskassa kolme kissayhdistystä järjesti näyttelyn lauantaina 10.3.2012, jossa oli kolmen sertin mahdollisuus ja siten kolmen BIS-voiton mahdollisuus. Niinpä emäntä päätti ilmoittaa Kapun näyttelyyn, jos ei voitot silmissä, niin ainakin kokemuksia kartuttamaan. Ensimmäisenä varattiin lennot siten, että Kapu pääsee matkustamoon ja sen jälkeen hotellin varaus. Sitten tilattiin Zooplussasta lentolaukku (, joka vastasi lentoyhtiön vaatimia mittoja) ja alkuvuodesta käytiin rabiesrokotuksessa. Näyttelyilmoittautumislomakkeet sai kätevästi sähköisesti tehtyä ja alkuperäiset oman kissayhdistyksen kautta näyttelysihteerille. Mitään vahvistusta ei näyttelystä tullut, joten pieniä perhosia oli vatsassa, kun näyttelypäivänä näyttelypaikalle saavuttiin. Perjantaina 9.3.2012 lähti lento kohti Kööpenhaminaa. Lähtöselvitys sujui sutjakkaasti, kuten turvatarkastuskin. Koneeseen päästyä Kapu edellä istuvan penkin alle ja lentoon! Kapu ei lennon aikana äänehtinyt lainkaan ja perille saavuttuamme, etsimme metron ja jatkoimme matkaa. Metropysäkiltä oli vielä matkaa hotellille, joten taksin kyytiin. Hotellille saavuttuamme, sisäänkirjautuminen ja huoneeseen. Siellä ruokaa ja vettä tarjolle ja Kapun vessa valmiiksi. Kävin illalla läheisessä ruokakaupassa ostamassa näyttelyyn evästä ja hiukan iltapalaa. Loppuilta meni näyttelykassia pakatessa ja Kapua leikittäessä.
Lauantaina heräsimme puoli kuuden aikaan ja taksilla matkasimme näyttelypaikalle, jonne saavuimme erittäin ajoissa. Ennen sisäänpääsyä yksi toimihenkilöistä tarkisti, että rokotukset ovat kunnossa. Tästä maksupisteeseen ja sitten eläinlääkärintarkastukseen. Tarkastuksen jälkeen ilmoittautumaan vahvistuksen kanssa, näyttelyluettelo kouraan ja omaa paikkaa etsimään. Paikka löytyikin nopeasti ja häkki aiheutti heti harmaita hiuksia. Häkkipaikka oli siis puolet tuplahäkistä. Minulla oli jo Suomeen jäänyt yksi vaijerikujallisista verhoista, joten tuunailua tarvittiin. Onneksi olin ottanut klipsejä mukaan, joten verhot saatiin niiden ja vaijerien avulla kiinni. Taustalevy ja sivulevy vielä varuilta paikoilleen. Kapun häkkipaikan vieressä oli häkkinaapurillekin paikka, mutta meidän onneksi, tämä leikkaamaton uros jätti saapumatta paikalle. Häkin sisälle siis tuttu mökki, matkavessa, ruokakuppi ja vesikuppi. Sitten emäntä tutkaili luetteloa ja yritti miettiä, miten näyttelyn kulku tulee menemään. Kapuhan osallistui kaikkien kolmen järjestävän yhdistyksen näyttelyihin, joten hänellä oli kolme tuomaria. Arvostelut alkoivat klo 10 ja onneksi yksi tuomareista aloitti Kapun kategoriasta, joten mahdollisilta päällekkäisyyksiltä vältyttiin. Ensimmäisen yhdistyksen arvostelun jälkeen oli Tuomarin parhaat, jossa Kapu kilpaili erästä itämaista vastaan ja tuomari valitsi Kapun loppukilpailuun. Kaksi muuta tuomariakin valitsi Kapun loppukilpailuun. Loppukilpailuja odottaessa tein pieniä ostoksia, poimin arvostelusetelit ja söin. Pojat saivat pari ihanaa huiskaosaa tuliaisiksi ja fasaanin sulkia. Lisäksi havaitsin jo Tallinnassa, että hotellihuoneessa kannattaa olla pieni rikkalapiosetti mukana, niin vessan lattia ei ole niin täynnä kissanhiekkaa. Eli sellainen lapiosetti tuli myös ostettua. Tanskassa ruusukkeet maksoivat, mutten ruusukkeita ostanut. Yksi tuomari antoi (ilmaiseksi) loppukilpailuun valituille ruusukkeet, joten sellainen ruusuke tuli kotiseinää koristamaan. Loppukilpailujen erä 1 alkoi ja tässä tuomariäänet menivät siamilaiskilpakumppanille. Erä 2 äänet menivät tasan ja ratkaisijatuomari valitsi samaisen kilpakumppanin. Kolmannessa erässä äänet menivät myöskin siamilaiselle. Voittoja ei siis tullut, mutta sitäkin enemmän näyttelykokemusta Kapulle ja emännälle uskoa, että ulkomaan näyttelyissä hommat toimivat oikein hyvin. Näyttely päättyi klo 22, joten sen jälkeen taksia soittamaan ja hotelliin. Hotellilla vielä pientä iltapalaa kummallekin sekä leikkituokio ja sitten pitkän päivän jälkeen nukkumaan.
Sunnuntaina aamupalaa, pakkailua ja huoneen luovutus. Pyysin hotellin vastaanottoa soittamaan taksin, jotta menisin metron kautta lentokentälle. Odottaessani taksia huomasin hotellin pihalla rouvan, jolla oli kaksi kissaa mukana. Muutama sana siinä vaihdettiin ja selvisi, että hänkin oli suuntaamassa kentälle vuokra-auton voimin. Hän tarjoutui ottamaan meidät kyytiin, mikäli se meille sopi ja niin peruin taksin ja pakattiin kissat ja matkalaukut autoon ja tienviittoja tavaamaan. Tämä rouva oli kissoineen myös osallistunut lauantaiseen näyttelyyn. Saavuttiin lentokentälle, niin ensiksi kävimme tankkaamassa autoon hiukan polttoainetta, sitten palautimme ranskalaisen rouvan vuokra-auton ja sitten lähtöselvityksiin. Kaikki meni hyvin turvatarkastusta myöten. Kiitosten ja hyvästelyjen jälkeen suuntasin portilleni ja niin lento Helsinkiin alkoi. Saavuttuamme perille isäntä oli meitä vastassa ja niin lähdimme kotia kohti, jossa Jaska ja Haades odottivat innoissaan pikkuveljeään.
Pojat saivat tutustua tuliaisiin, joita emäntä oli tuonut. Parit fasaaninsulat saivat kyytiä, samoin kuin uudet huiskapäät. Onnistuneita tuliaisia poikien mielestä.


Tälläinen laukku hankittiin lentomatkustukseen.


Näin rennosti Kapu otti näyttelyhäkin mökissä. Uusi fasaanisulka lähettyvillä.


Kapu paneelihäkissä turvanaan tuttu mökki.