sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Sitä sun tätä á la syksy

Syksy on alkanut rauhallisin merkein. Näyttelyrintamalla hiljaisempaa... Emäntä tosin kävi assistenttitöissä 6.-7.10.2012 ilman kissoja. Välillä näinkin näyttelyä kokemaan...

3.-4.11.2012 sitten käytiin Haadeksen ja Kapun kanssa drive in -näyttelyssä. Koska kyseessä oli drive in -näyttely, niin tällä kertaa ei paikalla tarvinnut olla heti kukonlaulun aikaan vaan riitti, kunhan tulee sen verran ajoissa, että ehtii omalla ajalla tuomarille. Kissojen arvostelut oli siis aikataulutettu. Ja koska näyttelypaikalla ei tarvitse näyttelyn luonteen mukaan olla loppuun asti vaan näyttelystä sai poistua kissan arvostelun jälkeen, mikäli kissa ei paneeliin mene. Emäntä ei ottanut sturdia mukaan eikä verhojakaan vaan pojat oleilivat jättikokoisessa kuljetusboxissa. Kuljetusboxissa oli pyörät alla, joten emännän oli kätevä poikia siinä kuljettaa mukana. Vasta lauantaina puolen päivän aikaan mentiin eläinlääkärintarkastukseen ja noin tunnin päästä siitä, oli Kapun vuoro tuomarilla. Kapumaiseen tyyliin se hoidettiin, serti kouraan ja ainoana kastraattiurosedustajana nominointi paneeliin. Sitten saatiin odottaa hiukan pidempään Haadeksen tuomaria ja omaa vuoroa. Siinä välissä emäntä veti poikia kuljetusboxissa mukana ja tutustui myyjiin, haki Kapun arvostelusetelin ja jutusteli. Sitten koittikin Haadeksen vuoro ja tältä tuomarilta serti haltuun. Sitten jäikin loppupäivän tehtäväksi odottaa paneelin alkua. Tällä välin ehti Haadeksen arvosteluseteli tulla ja siihenkin kävin hakemassa leiman ruusukkeen sijasta. Paneelissa sitten emäntä jännitti kovasti miten käy ja niin Kapu tuli ja voitti kastraattiurokset! Jee!! Kiitos assistentille paneelissa esittämisestä.

Sunnuntaina oltiin samassa näyttelyssä, mutta vain Haadeksen kanssas. Kapu ja Jaska jäivät kotiin isännän kanssa. Isäntä toki kävi viemässä emännän ja Haadeksen näyttelypaikalle kuten lauantainakin. Sunnuntaina oli sama tilanne eli vasta klo 11 saavuimme paikalle ja Haadeksen aika oli klo 11.35. Joten siinä jäi jokunen hetki aikaa katsoa tuomarin edellisiä kissoja ja jutustella. Haadeksen saldona oli tuomarilta serti ja ainoana kastraattiuroksedustajana nominointi paneeliin.  Sitten oli vuorossa odottelua, jona aikana arvosteluseteli ehti tulla ja siihen tarvittavat leimat pyydettiin sekä lisää jutustelua. Paneelissa Haades olikin ainoa kastraattiuros, joten BIS oli tuloksena. Jippii! Kiitämme assistenttia. Soitto isännälle ja niin lähdimme kotia kohti hyvissä ajoin.

 
 
* * *
 
Tänään 18.11.2012 Jaska täytti hurjat 2 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi on kalaruokaa saanut sekä kuivaruokaa niin paljon syödä kuin vaan jaksaa. Kerrankos näitä juhlapäiviä on!
 
 
* * *

 
 
Vierailimme myös ns. mummolassa poikien kanssa ja voi sitä onnen määrää, kun mattoja piisasi ja niiden avulla pystyi ravaamaan oikein urakalla. Ei ollut liukumisia ja sipsutuksia, kun kynnet pitivät oikein hyvin kiinni. Valjaat oli myös mukana ja Kapu ja Jaska pitivät ulkoilusta kovasti. Siellä oli lintuja, jota tiirailla ja yrittää saada kiinni. Haades tyytyi enemmän katselemaan lintuja sisätiloista. Pojat kiittävät myös extra-herkuista.  
 
Tässä sekalaisia kuvia:
 

Blondit katselemassa lintuja koti-ikkunasta.



Kukkuu, sanoo Jaska.



Haadesta kyllästyttää.

 
 
Kapu lampaanlämmössä.

 
 
Haades ruokaa odottamassa...
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 




tiistai 25. syyskuuta 2012

Riikaan me ajettiin...

Emäntä alkoi suunnittelemaan ulkomaan näyttelymatkaa elokuussa, koska Kapu tarvitsisi seuraavaksi ulkomaan sertin, jotta valmistuisi seuraavaan titteliin ja Haades olisi kätevä ottaa matkakaveriksi, jotta hänenkin ulkomaan näyttelyserti saataisiin taskuun. Niinpä lähetettiin sähköpostilla näyttelyilmoitukset Kapusta ja Haadeksesta Latvian kissayhdistykselle. Suomen jäsenyhdistykselle laitettiin viestiä, että vahvistaisi emännän jäsenyyden ja ilmoittautumiset tulevat voimaan. Sitten varattiin laivamatka auto huomioiden ja lopuksi vielä hotelli läheltä näyttelypaikkaa. Onneksi isäntäkin saatiin kuskiksi houkuteltua.

Torstaina 13.9.2012 lähdettiin koko poppoo aamulaivalla kohti Tallinnaa ja sieltä suunnistettiin navigaattorin ohjeiden mukaan Riikaan, Latviaan. Varmuudeksi mukana oli perinteisiä paperikarttoja, jos navigaattori ei olisi osannut perille. Jaska meni tädille lomailemaan jo keskiviikkona. Haades ja Kapu olivat laivamatkan ajan autossa löhöilemässä vesikupin kanssa. Matkalla pysähdyimme Viron puolella tarjoamaan pojille ruokaa ja lisää vettä; vessa heillä olikin koko ajan esillä. Perille saavuimme puoli neljän maissa. Hotellimme sijaitsi Riian ns. väärällä puolella (ei siis keskustassa), mutta autolla vain parin minuutin matkan päästä näyttelypaikalta. Hotellihuoneessa sijoitimme poikien vessan paikoilleen ja vesikupin tarjolle ja sitten olikin ruoka-aika kaikilla. Ruokailun jälkeen ilta meni huoneessa poikien kanssa leikkien ja löhöillen ja tuhannetta kertaa tarkistaen, että kaikki tarvittavat paperit ovat tulleet mukaan.



Perjantaina 14.9.2012 ajoimme katsomaan näyttelypaikkaa, joka sijaitsi ostoskeskuksessa. Ostoskeskuksessa vierähti jokunen tunti ja sitten takaisin hotellille, jossa viihdytimme poikia. Tarkoitus oli mennä tämän jälkeen keskustaan, mutta sitten isäntäväelle tuli väsymys ja niin suunnitelma vaihtui poikien kanssa leikkimiseen ja oleskeluun - olihan matkan päätarkoitus näyttelyssä. Ennen ruokailua vielä leikattiin poikien kynnet ja siistittiin korvat näyttelykuntoon. Ruokailun jälkeen vielä lisää oleskelua ja paperien tarkistamista ja sitten painuimme nukkumaan.




Lauantaina 15.9.2012 heräsimme ajoissa ja kävimme noutamassa hotellin vastaanotosta take away -lounaan, koska lähdimme ennen aamupala-aikaa liikenteeseen. Näyttelytarvikkeet ja pojat autoon ja sitten suunnattiin näyttelypaikalle. Olimme siellä hyvissä ajoin ja kävimme katsastamassa, mihin kohtaan pystyttäisimme näyttelyhäkkimme. Ennen kuin jäimme ilmoittautumisjonoon, veimme kimpsumme ja kampsumme valitsemallemme paikalle ja jäimme poikien kanssa jonoon. Jonossa vahvistuskirje näytille, ilmoittautuminen, näyttelymaksujen maksaminen sekä luettelo ja näyttelynumerot taskuun. Sitten eläinlääkäri tarkasti pojat ja rokotukset ja kohti paikkaamme. Kun paikkamme oli valmis, niin pojat sinne löhöilemään ja isäntä vei muutaman ylimääräisen tavaran autoon. Sitten oli parin tunnin odotus arvostelujen alkamiseen. Sinä aikana kävimme tutustumassa, missä tuomaripöydät olivat ja ihastelemassa kissoja. Kun arvostelut meillä alkoivat niin Kapu oli ensimmäisenä tuomarilla ja arvostelun jälkeen tuomari nominoi pikkupojan paneeliin. Kapu siis sai tarvitsemansa sertin ja valmistui International Premioriksi. Jihuu! Haades toisella tuomarilla ja tämän luokan ulkomaan serti taskuun sekä nominointi paneeliin. Näin pojat olisivat paneelissa toisiaan vastassa. Ennen paneelia emäntä kävi ostamassa ostoskeskusta ruokaa ja näin isäntä ja emäntä selvisivät hengissä. Emäntä kävi sihteeristössä ilmoittamassa Kapun luokkamuutoksesta, jotta sunnuntaina olisi oikeassa luokassa kilpailemassa. Kun oli paneelin aika, päätimme viedä vain Haadeksen kisaamaan ja näin Haades voitti ensimmäisen kerran! Jippii! Voiton jälkeen ei Haadesta vielä saanut syliin vaan Haades meni takaisin häkkiin odottamaan kategorian paras-valintaa. Kun tämän aika oli, niin kaikki voittajat Haadeksen kategoriasta olivat kilpailemassa tästä voitosta, josta matka jatkuisi vielä koko näyttelyn kauneimman valintaan, mihin Haades ei päässyt osallistumaan. Sitten pojat boxiin ja takaisin hotellille. Pitkä päivä takana ja päätimme taas kerran syödä hotellissa.

 
Ostoskeskuksen käytävillä oli häkkipaikat.
 
 
Pojat mökissä.

 
Haades rentona mansikassa.


16.9.2012 hurautimme hotellin aamupalan kautta näyttelypaikalle pojat boxissa ja jäimme odottamaan vuoroamme. Tälläkin kertaa oli Kapun vuoro olla ensin tuomarilla ja sieltä napsahti seuraavan luokan ulkomaan serti taskuun ja nominointi paneeliin. Haadeskin sai toisen sertin tässä luokassa ja nominoinnin myöskin. Ja taas pojat olisivat toisiaan vastassa paneelissa. Pähkäilimme tällä kertaa mitä tehdään poikien ja paneelin suhteen ja päädyimme viemään Haadeksen paneelin edustamaan. Haadekselle voitto kotiin ja odottamaan kategorian parhaan valintaa, josta ei jatkoa tullut. Ennen pakkailua vielä sihteeristö tarvittavat leimat arvosteluseteleihin. Sitten tavaroita pakkaamaan ja autoon ja kaasu pohjassa hotellille lepäämään. Hotellilla leppoisaa löhöilyä, poikien kanssa leikkimistä ja alustavaa pakkailua pois lähtöä varten. Illallinen hotellin ravintolassa ja ajoissa nukkumaan.

Maanantaina 17.9.2012 lähdimme puoli kymmenen maissa kohti Tallinnaa, joten auto pakattiin aamupalan jälkeen valmiiksi. Navigaattori osoittamaan oikeaa suuntaa ja menoksi. Saavuimme Tallinnaan kahden jälkeen, jossa isäntä passitti emännän ruokaostoksille ja lounas tuli hoidetuksi autossa odottaessa laivaan pääsyä. Pojille ruokaa ja vettä ja sylihetki lähtöselvityksen avautumista odottaessa. Sitten päästiin ajamaan laivaan ja siellä vielä vietettiin aikaa poikien kanssa. Kävimme tekemässä laivan kaupassa pikaisesti ostokset ja ehdimme tuoda ostokset autoon laivamatkan ajaksi ennen kuin pääsy autokannelle sulkeutuisi. Sitten vain nauttimaan laivamatkasta ja odottamaan Helsinkiin saapumista. Iltakahdekselta saavuttiin Helsinkiin ja olimme jo puoli kahdeksen aikaan auton luona, jolloin ruokittiin uudemman kerran poikia ja tarjosimme vettä. Kun pääsimme laivasta pois, niin kaasua ja kaatosateessa kotia kohti. Pikavauhtia pojat sisälle, vessa paikoilleen ja auton tyhjennys. Sitten nopeasti matkasimme tädin luo noutamaan Jaskaa ja tarvikkeita ja kiitos-lahjan jälkeen kotia kohti uudestaan. Pojat ottivat toisensa iloisesti vastaan ja pienen tavaroiden järjestelemisen jälkeen, kaikki menivät nukkumaan rankan matkan johdosta.

Näin tuli poikien ja isäntäväen maailmoja avarrettua ja lisää näyttelykokemusta kartutettua. Matka oli oikein onnistunut. :) Nyt ei muuta kuin kohti uusia tuulia...

maanantai 27. elokuuta 2012

Elokuun kommelluksia

11.-12.8.2012 poikkesimme Kapun kanssa näyttelyssä. Alunperin näyttely oli tietyille roduille avoinna, mutta ilmoittautumisajan lähestyessä loppua, avautui näyttely muillekin roduille ja näin saavuimme paikalle mustina hevosina. Täällä tuloksena oli molempina päivinä sertit, joten nyt sitten on suunnattava ulkomaille seuraavaa titteliä varten...



25.-26.8.2012 emäntä teki assistenttidebyyttinsä näyttelyssä Vantaalla. Molemmat päivät menivät kokeneen assistentin opissa.

perjantai 3. elokuuta 2012

Haadeksen uusin titteli

28.7.2012 olimme Haadeksen kanssa kahdestaan Espoossa näyttelyssä. Tavoitteemme oli viimeinen serti seuraavaa titteliä varten. Sen Haades saikin ja valmistui siis Grand International Premior:ksi. Wuhuu!! Sitten alkakoon seuraavan tittelin metsästys...

Tässä Tessan ottamia kuvia Haadeksesta:






Näin hieno ruusuke koristi Haadeksen häkkiä.


tiistai 3. heinäkuuta 2012

Kesälomalaisia

Kun emäntä ja isäntä ovat lomailleet, ovat soturitkin päässeet lomailemaan oikein urakalla.
Ensin lomailu aloitettiin Hankasalmen näyttelyn yhteydessä, jolloin aikaa vietettiin "mummolassa".


Jaska lepuuttamassa päätänsä uudessa tunnelissa.


Kaikki kolme löhöilemässä.


Haades leivinuunin päällä tarkkailemassa.


Pojat keinumassa.



Jaska löysi mukavan nukkumapaikan.


Päiväunilla.


"Tarjoilija, lautaseni on tyhjä!"


"Tarjoilija, missä ruokani viipyy?"


No niin, kyllä nyt Haadeksen kelpaa.


Seuraava lomapaikka oli tädin luona, koska isäntäväki lähti automatkalle etelään.


Täällä kävellään.

Haades testasi sohvaa.


Jaska löysi "jotain" sohvatyynyn takaa...





Pojat kiittävät hellästä huolenpidosta, ruokinnasta ja leikittämisestä väliaikaisia isäntiä ja emäntiä.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Kesäkuun näyttelyitä

Kesäkuussa käytiin Haadeksen ja Kapun kanssa parissa näyttelyssä.
9.-10.6.2012 olimme Hyvinkäällä, jossa lauantaina Haades kerrytti yhden sertin lisää ja Kapu aloitti sertien keruun "aikuisten" luokassa. Kapu oli samalla tuomarin paras.
Sunnuntaina Haadeksen taskuun tuli yksi serti lisää ja Värin parhaaseen osallistuminen, jossa menestystä ei tullut. Kapukin sai toisen sertin ja on yhtä sertiä vaille Premior-titteliä. Kapu oli myös tänäänkin tuomarin paras.

Emäntä ja isäntä aloittivat sitten kesäloman ja kesälomareissu startattiin Hankasalmella 16.6.2012. Isäntä toisaalla ja emäntä Haadeksen ja Kapun kanssa paikalla ja Jaska vietti leppoisaa päivää kyläpaikassa näyttelyn ajan. Haades sai yhden sertin lisää ja enää yksi serti puuttuisi seuraavasta tittelistä. Kapu valmistui täällä ensimmäiseen titteliin eli Premioriin. Hienoa!


Pojat rentoutuvat näyttelyssä.




Enkö olekin pahannäköinen?

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Viikonlopun vieras ja hitsin ampiainen

Viikonloppuna poijaat yllättyivät vilkkaasta ja uteliaasta oravan poikasesta. Tästä riitti hupia pitkäksi aikaa, koska orava yritti kovasti päästä sisälle ja kulki tiettyä reittiä kymmeniä kertoja. Välillä meni naapuriin, mutta tuli taas takaisin poikien iloksi.


Missä se nyt on??


Hellou kaveri! Onneksi olen lasin toisella puolella.

Yhtenä päivän, kun isäntä oli Jaskan kanssa valjaiden kanssa ulkona, Jaska iski tassulla ampiaisen tainnuksiin. Poika hypähti kovasti ja halusi suorinta tietä sisälle, jossa alkoi kova tassun nuoleminen. Isäntä kertoi mitä oli tapahtunut ja  pikainen googletus, että ampiaisen pistoon pitää antaa puolikas kyytabletti ja niin emäntä lähti päivystävää apteekkia etsimään. Apteekista palattuaan Jaskan toinen tassu oli jo turvonnut tuplaten paksummaksi kuin toinen ja äkkiä tablettia antamaan. Loppuillan Jaskan tassu oli supertassuna ja seuraavan päivän aamuna oli tassu palautunut normaaliin kokoon. Hyvä, ettei hän ollut allerginen ampiaisille.



maanantai 28. toukokuuta 2012

Kuvasaastetta ja näyttelyssä piipahdettu

Taas on tullut kuvattua filmaattisia poikia ja tässä muutamia kuvia.


Saunamies



Leikinhurmiossa



Musta pantteri parvekkeella


Pesemistä auringon palvonnan lomassa


Päällikkö korkealla


19.5.2012 käytiin Haadeksen ja Kapun kanssa näyttelyssä Tampereella. Haades metsästi näyttelyssä sertiä, jonka saikin ja yllätti olemalla värin paras! Hienoa! Kapua ei näyttelyssä sturdia pidemmällä näkynyt, vaan hän piti vapaapäivän.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Kyttäyspaikka

Olemme rakentaneet yläkerran parvekkeelle sotureille kyttäyspaikan. Parveke on verkotettu ja varustettu kahdella korkealla kiipeilypuulla, hyllyllä sekä pedillä. Lisäksi löytyy matto, johon voi teroittaa kynsiä, mikäli kiipeilypuun sisal ei miellytä.

Pojat ovat olleet innoissaan kyttäyspaikastaan ja viihtyisivät siellä tunteja päivittäin. Koska sää ei vielä ole lämmin, niin kyttäykset ovat lyhyempiä ja odotetaan kesäisia ilmoja, jotta pidemmät oleskelut ovat mahdollisia.

Insinööri-Kapu paikalla:


Arkkitehti-Haades tutkailee hyllyä:



Tarkastaja-Jaska testaa kynsimistä ja mutterin pysyvyyttä:




Kyyläysmallia a la Kapu:




torstai 19. huhtikuuta 2012

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Sukeltaja Kapu

Tuo poikien vesiautomaatti on Kapun mielestä erittäin mukava pään virkistämiseen. Putouksen alle on kiva laittaa pää ja katsoa vesipisareiden putoamista. Samalla voi tassulla kokeilla putousta myös ja heitellä vesipisaroita automaatin ympäristöön.

Tässä pari kuvaa sukeltaja Kapusta:


keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Lisää vuoden 2011 tuloksia

Emäntä kuuluu muun muassa Incat-kissayhdistykseen ja tämä yhdistys julkaisi maaliskuussa heidän vuoden 2011 kissat.
Haades oli kastraattiuroksissa kunnioitettavalla sijalla 1 ja Kapu nuorissa sijalla 3. Jaskaa ei 10 parhaan listalla ollut.
Hienoa pojat!!!!

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kapu lensi Tanskaan!

Tanskassa kolme kissayhdistystä järjesti näyttelyn lauantaina 10.3.2012, jossa oli kolmen sertin mahdollisuus ja siten kolmen BIS-voiton mahdollisuus. Niinpä emäntä päätti ilmoittaa Kapun näyttelyyn, jos ei voitot silmissä, niin ainakin kokemuksia kartuttamaan. Ensimmäisenä varattiin lennot siten, että Kapu pääsee matkustamoon ja sen jälkeen hotellin varaus. Sitten tilattiin Zooplussasta lentolaukku (, joka vastasi lentoyhtiön vaatimia mittoja) ja alkuvuodesta käytiin rabiesrokotuksessa. Näyttelyilmoittautumislomakkeet sai kätevästi sähköisesti tehtyä ja alkuperäiset oman kissayhdistyksen kautta näyttelysihteerille. Mitään vahvistusta ei näyttelystä tullut, joten pieniä perhosia oli vatsassa, kun näyttelypäivänä näyttelypaikalle saavuttiin. Perjantaina 9.3.2012 lähti lento kohti Kööpenhaminaa. Lähtöselvitys sujui sutjakkaasti, kuten turvatarkastuskin. Koneeseen päästyä Kapu edellä istuvan penkin alle ja lentoon! Kapu ei lennon aikana äänehtinyt lainkaan ja perille saavuttuamme, etsimme metron ja jatkoimme matkaa. Metropysäkiltä oli vielä matkaa hotellille, joten taksin kyytiin. Hotellille saavuttuamme, sisäänkirjautuminen ja huoneeseen. Siellä ruokaa ja vettä tarjolle ja Kapun vessa valmiiksi. Kävin illalla läheisessä ruokakaupassa ostamassa näyttelyyn evästä ja hiukan iltapalaa. Loppuilta meni näyttelykassia pakatessa ja Kapua leikittäessä.
Lauantaina heräsimme puoli kuuden aikaan ja taksilla matkasimme näyttelypaikalle, jonne saavuimme erittäin ajoissa. Ennen sisäänpääsyä yksi toimihenkilöistä tarkisti, että rokotukset ovat kunnossa. Tästä maksupisteeseen ja sitten eläinlääkärintarkastukseen. Tarkastuksen jälkeen ilmoittautumaan vahvistuksen kanssa, näyttelyluettelo kouraan ja omaa paikkaa etsimään. Paikka löytyikin nopeasti ja häkki aiheutti heti harmaita hiuksia. Häkkipaikka oli siis puolet tuplahäkistä. Minulla oli jo Suomeen jäänyt yksi vaijerikujallisista verhoista, joten tuunailua tarvittiin. Onneksi olin ottanut klipsejä mukaan, joten verhot saatiin niiden ja vaijerien avulla kiinni. Taustalevy ja sivulevy vielä varuilta paikoilleen. Kapun häkkipaikan vieressä oli häkkinaapurillekin paikka, mutta meidän onneksi, tämä leikkaamaton uros jätti saapumatta paikalle. Häkin sisälle siis tuttu mökki, matkavessa, ruokakuppi ja vesikuppi. Sitten emäntä tutkaili luetteloa ja yritti miettiä, miten näyttelyn kulku tulee menemään. Kapuhan osallistui kaikkien kolmen järjestävän yhdistyksen näyttelyihin, joten hänellä oli kolme tuomaria. Arvostelut alkoivat klo 10 ja onneksi yksi tuomareista aloitti Kapun kategoriasta, joten mahdollisilta päällekkäisyyksiltä vältyttiin. Ensimmäisen yhdistyksen arvostelun jälkeen oli Tuomarin parhaat, jossa Kapu kilpaili erästä itämaista vastaan ja tuomari valitsi Kapun loppukilpailuun. Kaksi muuta tuomariakin valitsi Kapun loppukilpailuun. Loppukilpailuja odottaessa tein pieniä ostoksia, poimin arvostelusetelit ja söin. Pojat saivat pari ihanaa huiskaosaa tuliaisiksi ja fasaanin sulkia. Lisäksi havaitsin jo Tallinnassa, että hotellihuoneessa kannattaa olla pieni rikkalapiosetti mukana, niin vessan lattia ei ole niin täynnä kissanhiekkaa. Eli sellainen lapiosetti tuli myös ostettua. Tanskassa ruusukkeet maksoivat, mutten ruusukkeita ostanut. Yksi tuomari antoi (ilmaiseksi) loppukilpailuun valituille ruusukkeet, joten sellainen ruusuke tuli kotiseinää koristamaan. Loppukilpailujen erä 1 alkoi ja tässä tuomariäänet menivät siamilaiskilpakumppanille. Erä 2 äänet menivät tasan ja ratkaisijatuomari valitsi samaisen kilpakumppanin. Kolmannessa erässä äänet menivät myöskin siamilaiselle. Voittoja ei siis tullut, mutta sitäkin enemmän näyttelykokemusta Kapulle ja emännälle uskoa, että ulkomaan näyttelyissä hommat toimivat oikein hyvin. Näyttely päättyi klo 22, joten sen jälkeen taksia soittamaan ja hotelliin. Hotellilla vielä pientä iltapalaa kummallekin sekä leikkituokio ja sitten pitkän päivän jälkeen nukkumaan.
Sunnuntaina aamupalaa, pakkailua ja huoneen luovutus. Pyysin hotellin vastaanottoa soittamaan taksin, jotta menisin metron kautta lentokentälle. Odottaessani taksia huomasin hotellin pihalla rouvan, jolla oli kaksi kissaa mukana. Muutama sana siinä vaihdettiin ja selvisi, että hänkin oli suuntaamassa kentälle vuokra-auton voimin. Hän tarjoutui ottamaan meidät kyytiin, mikäli se meille sopi ja niin peruin taksin ja pakattiin kissat ja matkalaukut autoon ja tienviittoja tavaamaan. Tämä rouva oli kissoineen myös osallistunut lauantaiseen näyttelyyn. Saavuttiin lentokentälle, niin ensiksi kävimme tankkaamassa autoon hiukan polttoainetta, sitten palautimme ranskalaisen rouvan vuokra-auton ja sitten lähtöselvityksiin. Kaikki meni hyvin turvatarkastusta myöten. Kiitosten ja hyvästelyjen jälkeen suuntasin portilleni ja niin lento Helsinkiin alkoi. Saavuttuamme perille isäntä oli meitä vastassa ja niin lähdimme kotia kohti, jossa Jaska ja Haades odottivat innoissaan pikkuveljeään.
Pojat saivat tutustua tuliaisiin, joita emäntä oli tuonut. Parit fasaaninsulat saivat kyytiä, samoin kuin uudet huiskapäät. Onnistuneita tuliaisia poikien mielestä.


Tälläinen laukku hankittiin lentomatkustukseen.


Näin rennosti Kapu otti näyttelyhäkin mökissä. Uusi fasaanisulka lähettyvillä.


Kapu paneelihäkissä turvanaan tuttu mökki.