lauantai 31. joulukuuta 2011

Kuvia meistä erinäisissä tilanteissa





Nämä kuvat on otettu 31.12.2011 emäntämme kätösistä. Tämä oli ensimmäinen näyttely, jossa olimme ilman omaa näyttelyhäkkiä.

torstai 29. joulukuuta 2011

Näin meillä leikitään!

Tässä suurensuuri lelukokoelmamme, jossa on lelukeppejä, huiskia, palloja, hiiriä, painikavereita, sirkuttavia eläimiä, pakettinauhaa jne.



^Osa voi olla sohvan tai kaapin alla tai hiekkalaatikossa jemmassa. Kapulla on tapana kuljettaa lempilelut hiekkalaatikkoon ja peittää ne.

Emme koske isäntäväen huonekaluihin kiipeilymerkeissä vaan suosimme näitä kiipeilyyn ja kynsimiseen. Näitä meillä on kaksi ja tuossa välissä on hylly, jota pitkin pääsemme pomppimaan toiseen telineeseen. Kiitos isännälle!

Isäntä rakensi nämä viime kesänä ja nämä kestävät hurjaakin hurjempaa menoa!!

Tämä alin puu on Jaskan suosikki silloin, kun laiskottaa:


Erinäisiä pesiä meillä on, jotta voimme piiloutua niihin. Tämä on kätevä, kun on portaiden alla; täältä ei meitä helposti löydä:


Näin valmistaudumme näyttelyyn

Ennen näyttelyä isäntä ja emäntä puunaavat meidän hienoon kuntoon. Valitettavasti emme rakasta vesipesua, mutta ei siinä muu auta, jotta näyttelykunto on huipussaan! Jos lähdemme lauantaina näyttelyyn, on torstaina edessä vesipesu. "Minut pestään kolmella eri shampoolla", sanoo Jaska. "Ha-haa", sanoo Haades, koska selviää yhdellä shampoolla, kuten Kapukin. Jos näyttelyitä on parin viikon säteellä, niin emme välttämättä pese poikia. Tosin riippuu turkin tilasta kaipaavatko pesua. Meillä on Haadekselle ja Kapulle shampoospraytä ja -vaahtoa, joka kelpaa tähän tarkoitukseen mainiosti. Fööni on suuri pelkomme ja sitä on kiva yrittää poistaa läheisyydestä. Kun pesu ja föönaus on suoritettu, suimme itsemme kuiviksi ja tämä on tarkkaa puuhaa. Kynnetkin nuo leikkaavat lyhyiksi. Haades ja Kapu joutuvat vielä korvakarvatrimmiin. Tämä on tarkkaa puuhaa, jotta haavoilta vältytään, mutta näin korva ovat siistit ja näyttävät vielä suuremmilta! Isäntä hankki sähköisen trimmerinkin tähän operaatioon, mutta se ei Haadekselle kelvannut vaan sitä oltiin niin kaukana kuin pippuri kasvaa, kun trimmerin ääni alkoi surisemaan...

Meillä on lisäksi näyttelymatkalaukku, jossa on tarvikkeemme pienoiskoossa. On matkavessaa, ruoka- ja vesikuppia, herkkuja, tahnoja, leluja, hoitotuotteita (sähköisyydenpoistosuihke, talkkia, harjoja, kynsisakset, topseja, vanulappuja...). Näyttelyissä on aina mukavaa, kun saamme uusia ruokia ja leluja emännältä. Pojat kiittää.

Jaska tarkistaa matkalaukun kestävyyden.

"Onko lempileluni mukana?" kysyy Kapu.



Suosikkileikkejämme

Ensimmäisessä videossa Haades ja Kapu rakastuivat rottaleluun ja antoivat kovaa kyytiä ja toisessa Jaska pienenä poika leikkii. Tuo rotta on jo haudattu, mutta iloa siitä riitti kovasti. Se suussa muristiin ja sähistiin toisille. :)
Leikit ja lelut ovat mielipuuhaamme ja monia pesiä meiltä löytyykin. Olemme siellä missä emäntä ja isäntä "häiritsemässä" heitä. Ha-haa!





Kapu tykkää katsella, kun pesukone pesee pyykkiä. :)

Ruokakaappimme ja mahtava vesiautomaattimme

Emäntä huolehtii ruoistamme ja sitä riittää! Kaappi on pullollaan eri lihapurkkeja: on kalaa, kanaa, biisonia, nautaa, poroa, kalkkunaa jne. "Minä syön enimmäkseen kuivaruokaa" huikkaa Jaska, joka satunnaisesti  pistää kalaakin poskeen. Haades söisi vaikka hevosen; niin kova ruokahalu on. Kapua pitää toisinaan huijata kuivaruoka-märkäruokacombolla. :)

Tältä ruokakaappimme näyttää tällä hetkellä. Kuivaruoat on eri kaapissa, koska olemme niin kovia poikia, että syömme pussin rikki!

Lisäksi nautimme kalaöljyä, joka on kaikkien meidän suurta herkkua. Ja parhaimmat herkut tuosta kuvasta puuttuvat, mutta ne pitääkin pitää kaukana meistä, sillä rakastamme herkkuja!

Ärsyttävä kuivaruokavahti:




Lisäksi me nälkäisemmät (lue: Haades ja Kapu) syömme eksoottisimpiakin herkkuja. Olemme maistaneet ainakin näitä: sipsejä, jogurttia, leipää, puolukkarönttöstä, pasteijoita, maksamakkaraa, suklaata. Mutta onneksi nämä ovat vain herkkuja. Me kaikki taistelemme kyllä juustopalan eteen!

Jaska halusi vesiautomaatin, kun poika joi tippuvasta hanasta vettä. Nyt emäntä ja isäntä huolehtivat raikkaasta vedestä, joka lorisee kivasti. Jaskan lempipuuhaa on kastella putouksessa päätä ja katsella vesipisaroiden liikkumista. Kapu tykkää tassulla ottaa pisaroita kiinni ja Haades on niin hienohelma, ettei muuta kuin juo automaatissa. Mutta kätevä laite!



Jaska näyttää mallia:

Tähän saakka kertyneitä näyttelykommelluksia

Olemme poikien kanssa käyneet kissanäyttelyissä menestystä hakemassa ( :) ), mukavia kokemuksia ja uusia tuttavuuksia. Kaikkia näitä on tähän mennessä kertynyt, kuten myös kommelluksia. Emäntä oli niin fiksu, että osti meille oman näyttelymajan, jonka suojissa on kiva makoilla. Vielä kivempaa on tuolla riippukeinussa kahdestaan lötköttää. :) Emäntä on hankkinut myös näyttelyverhot silloin, kun menemme näyttelyyn yhden kanssa.



Jaska ja Haades aloittivat näyttelyuransa 14.5.2011 Tampereella, josta molemmat saivat saman arvostelutuloksen: EX1.
Seuraava näyttely, jossa olimme oli 30.7.2011 Espoossa suuren suuressa hallissa. Sielläkin saimme saman tuloksen. Tässä olimme molemmat jo nuorisoluokassa.
28.8.2011 olimme kotikaupungissamme Vantaalla, jossa sama tulos. Kokemusta oli kertynyt, joten osasimme tässä välissä ottaa jo rennosti.
3.9.2011 suuntasimme Jaskan synnyinkaupunkiin, jossa Haadeksen tulos oli EX1 ja Jaskalla oli omassa luokassa kilpakumppani, joka veti pidemmän korren ja Jaskan tulos oli EX2. Tämä oli Jaskan viimeinen nuorisoluokan näyttely ja seuraavaksi Jaska siirtyi aikuisten luokkaan.
Jyväskylässä olimme 8.10.2011, jossa Jaska ensimmäistä kertaa oli kastraattiluokassa ja tuloksena oli ihkaensimmäinen CAP-serti! Wuhuu!!! Haadeksellä tässä näyttelyssä oli ensimmäistä kertaa kilpakumppani, joka veti pidemmän korren ja Haadeksen tuloksena oli EX2. Jännä juttu, että molemmat pojat saivat viimeisessä nuorisoluokan näyttelyssä EX2-tuloksen. Koska sertiputki oli avattu, emäntä päätti näyttelyttää meitä jatkossa kaksipäiväisesti. Mahtavaa!
19.-20.11.2011 oli ensimmäinen kaksipäiväinen näyttely ja sehän on raskasta puuhaa. Tämä oli Helsingissä ja ihan kotinurkkiemme luona. Lauantaina Haades avasi CAP-sertiputkensa ja Jaska yllätti todella puun takaa: tuloksena CAP-serti, BIV ja NOM!! Emäntä ja isäntä olivat ihan maireina. :) Jaskalla oli tuossa BIV (Värin parhaassa) kaksi muuta kilpakumppania, joten hienosti pärjäsi nuori mies "vanhusten" keskellä. NOM:iin (Tuomarin paras-valintaan) Jaskan ei tarvinnut edes mennä vaan tuomari valitsi Jaskan suoraan loppukilpailuun! Taas oltiin niin maireina. Valitettavasti Jaskaa ei loppukilpailussa (paneelissa) nähty, koska poikahan laittoi punnuksen jalkoihin ja sanoi assistentille, että minuun ette koske! Ja suhina päälle. Sunnuntaina Haades pokkasi toisen CAP-sertin ja Jaskalla tuloksena oli EX2. Jaskalla oli samat kilpakumppanit kuin lauantaina, mutta nyt tuomari oli eri ja mielipide sen mukainen. Mutta erinomainen näyttelyviikonloppu!
Turussa 26.11.2011 olemme Jaskan kanssa käyneet viimeksi näyttelyssä, jossa hän pokkasi viimeisen tarvittavan CAP-sertin, jotta ensimmäinen titteli tuli taskuun. Jaska on nyt Premier! Myöskin Haadeksella oli Turussa onnen päivät, koska hänkin valmistui Premieriksi! Turussa mukaan tuli myös nuorimmainen eli Kapu. Ensi alkuun Kapu oli tarkistusluokassa, jotta hänen värinsä saa varmuuden ja samana väri pysyi. Tuomari piti Kapusta niin kovasti, että loppukilpailuun laittoi pojan. Loppukilpailussa oli tilanne niin tiukka, että kolmannen tuomarin apua tarvittiin tasapelin johdosta. Valitettavasti tämä "varatuomari" piti toisesta enemmän kuin Kapusta, mutta hyvä näyttelypäivä oli tämäkin kokonaisuudessaan.
Seuraavaksi suuntasimme 10.12.2011 Vantaalle näyttelyyn Haadeksen ja Kapun voimin. Jaska jäi kotiin kasvamaan suuremmaksi. Haades oli nyt siis Premier-luokassa ja metsästämässä CAPIB-sertejä. Tämä serti lauantaina tulikin mukaan ja keräys jatkukoon. Kapulla tuloksena oli EX1. Hän piti todella paljon meidän nuorimmaisesta.
Sunnuntaina 11.12.2011 Haades yllätti emännän todella, kun toisen CAPIB-sertin lisäksi oli BIV! Huh huh, oli emännällä ilon aihetta! Tämän sertin jälkeen Haades suuntaa ulkomaille, jotta seuraava titteli, International Premier, tulisi pokattua. Kapun näyttelytulos oli sunnuntain osalta loppukilpailuun meno ja sielläkin tilanne oli taas tasapeli, jossa kilpakumppani veti pidemmän korren. Mielenkiintoinen viikonloppu oli tämäkin.
Uusi vuosi oli tämän vuoden viimeinen näyttelyviikonloppu Kapulle; tosin Haades lähti kaveriksi mukaan, niin oli mukavampaa makoilla ensimmäistä kertaa näyttelyhäkissä verhojen suojissa. 31.12.2011 Kapu oli loppukilpailussa ainokaisena ja siten KPP (Kategorian paras pentu) ja palkinto oli muhkea (kuva alla) . 1.1.2012 Kapu nominoitiin loppukilpailuun ja tällä kertaa siellä oli myös kilpakumppani. Lopputulema oli 2-0 äänin Kapulle toinen pokaali, joka oli tällä kertaa kultaisen värinen. Wuhuu!! Emäntä oli niin onnellinen, että onnen kyyneleitä tuli. Haades suojeli Kapua erinomaisesti muilta kuin emännältä ja naapurikissoja varten piti laittaa "suojavanerit" häkin sivuille, ettei Haadeksen koko viikonloppu olisi mennyt vahtimisessa. Välillä kuului murinaa, sihinää ja suhinaa, mutta pääasia, että vartiointi pelasi. :) Mahtava viikonloppu ja alkoi vuosi 2012 oikein onnistuneesti. Katsotaan, mitä muuta tämä vuosi tuo tullessaan...

Ensi vuoden alustavat näyttelysuunnitelmat on tehty ja niistä sitten lähempänä lisää. Tarkoitus on kaksi kertaa tehdä reissu ulkomaille, mutta muuten pysytään Suomen kamaralla.


Tässä kiva linkki, josta näkee näyttelytuloksiamme virallisilla nimillä. Myöskin ranking-lista on mielenkiintoinen.

http://www.catshow.fi/

Vuoden 2011 ranking päättyi siihen, että kategorian IV kastraattiuroksissa Haades tuli sijalle 12 ja Kapu nuorissa sijalle 12. Kapu oli rotukohtaisessa rankingissä nuorissa sijalla 4 ja Haades sijalla 17. Näitä sijoituksia on kiva seurailla. Jaska ei valitettavasti yltänyt sijoituksille.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Viimeisimmän esittely

No niin, sitten on nuorimman vuoro...

Olen Kapu, viralliselta nimeltä Birregin Non Solo Calcio ja tulen samasta kissalasta kuin "isoveljeni" Haades. On syntynyt 15.7.2011 ja olen helsinkiläinen. Olen rodultani seychellois/seychellin lyhytkarva ja värini on ruskeatabbynaamio bicolour. Minäkin hurmaan sinisillä silmillä ja kuulen kaiken! Olen kova leikkimään ja hyppimään ja kehrääminen on mukavaa.

 Hupsista!

 Tervehdys!

Selällään on mukava makoilla.

Tässä kasvattajani kotisivut:
http://birregin.com/

Esittely jatkukoon

Emäntä ei näköjää osaa tätä blogia kirjoittaa siten, että tulisimme kaikki kerralla esitellyiksi, joten jatketaan...

Olen Haades, viralliselta nimeltä Birregin Haades. Olen syntynyt 21.12.2010 ja olen helsinkiläinen. Olen rodultani itämainen lyhytkarva ja värini on (sysi)musta. Vihreät silmät loistavat kauas ja kuuloaistini on mitä mainioin. Ruokahaluni on pohjaton.
 Tämän kuvan Heikki Siltala nappasi Tampereen näyttelyssä 3.9.2011.
 Minulla on aikamoiset drakulahampaat!
Näin sitä jumpataan!

Tässä kasvattajani kotisivut:
http://birregin.com/

Keitä me soturit olemme?

Voisimme heti alkuun esitellä itsemme eli

Minä olen Jaska, viralliselta nimeltä Kehtolaulun Magnum Morello. Olen syntynyt 18.11.2010 ja olen tamperelainen. Olen rodultani ragdoll ja väritykseni on ruskeanaamio mitted. Minulla on valkoiset käsineet ja buutsit jalassa. Olen sinisilmäinen hurmuri ja pidän kalasta.


 Tämän kuvan on Heikki Siltala napannut Tampereen näyttelyssä 3.9.2011. Tämä näyttely oli viimeinen nuorisoluokassa.

 Rakastan laatikoita ja mahdun pieniinkin!
Olen notkea on pajun vitsa! Jooga miehen tiellä pitää.

Tässä kasvattajani kotisivut:
http://www.kotiposti.net/purhja-1/

Hei kaikille!

Me olemme kolme karvaista ja sekopäistä kissaa, joiden tarinoita emäntämme bittimaailmaan kirjoittelee. Luvassa kuvia, videoita, kommelluksia... Myös näyttelykuulumisia tulette näkemään.

terv. Jaska (ragdoll), Haades (itämainen lyhytkarva) ja Kapu (seychellois)